Sari Honkasalo
Saaristomeren tilan parantaminen vaatii uusien toimenpiteiden käyttöönottoa ja niille valtiolta kohdennettua rahoitusta, totesi Varsinais-Suomen maakuntahallitus maanantain kokouksessaan.
Pohjana kannanotolle oli professori Kalervo Väänäsen maakuntahallituksen kutsusta tekemä selvitystyö vaikuttavampaan Saaristomeren suojeluun.
Väänänen päätyi esittämään neljää toimenpidettä.
Hän esitti, että tavoitetta tukevaa tutkimusta ja tuotekehitystä on tehostettava, ja aiheeseen liittyvän tiedon tuottamista ja jakelua koordinoimaan perustetaan Saaristomeri-Instituutti.
Hän esitti myös ”Pro Saaristomeri -foorumin aloittamista. Se kokoaisi kerran vuodessa Saaristomeren suojelusta kiinnostuneet tutkijat, vapaaehtoistoimijat, maataloustuottajat, eri mediat ja poliitikot yhteen pohtimaan missä mennään, minne halutaan ja miten sinne päästään.
Kolmantena Väänänen ehdotti perustettavaksi Saaristomeri -”nyrkin”, joka hyödyntää edellisten toimenpiteiden tuloksia, luo tilannekuvaa ja koordinoi alueen vaikuttamista valtioon ja EU:n suuntaan.
Neljänneksi toimenpiteeksi Väänänen nosti alueen biokiertotalouden yritystoiminnan kehittämisen. Tässä tulisi toteuttaa sekä nopeasti vaikuttavia että pitkän tähtäimen toimenpiteitä ravinteiden kierrätykseen ja kierrätyslannoitteiden tehokkaampaan käyttöön. Päävastuullinen taho tulee valita elinkeinotoiminnan edistäjien joukosta. Alueellisesti tämä tarkoittaa biopohjaisen kiertotalouden, erityisesti ruoan tuotannon ja meren tilan yhteyden parempaa huomioimista.
Maakuntahallitus painottaa maanantaina antamassaan kannanotossa, ettei Saaristomeren kehitys käänny parempaan, eikä maatalouden hajakuormitus vähenny nykyisillä toimenpiteillä ja rahoituksella.
– Tavoite edellyttää uusien toimenpiteiden käyttöönottoa ja kohdennettua rahoitusta Saaristomerelle. Uudet toimenpiteet on tehtävä maatalouden elinkeinonharjoittajalle mahdolliseksi kompensoimalla ne täysimääräisesti valtion budjetista, maakuntahallitus toteaa.
Maakuntahallitus esittää Saaristomeri-ohjelman ohjausryhmälle, että se ottaa huomioon Väänäsen selvitystyössä esitetyt toimenpiteet kesäkuussa julkaistavassa hot spot -tiekartassa sekä kiinnittää erityistä huomiota ohjelman toimeenpanoon.
Selvitystyön mukaisia uusia toimenpiteitä ovat muun muassa orgaanisen lannan kuljettaminen ylilannoitetuilta alueilta ravinteita tarvitseville alueille ja maanparannusaineiden, erityisesti kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteiden käytön laajentaminen. Arvioitu rahoitustarve on yhteensä noin 20–25 miljoona euroa vuositasolla.
Ratkaistavana on myös uusien teknologioiden kehittämisen tukeminen lannan ja muun biomassan kierrätyksen edistämiseksi, maaperän ravinnepitoisuuteen perustuvan lannoituksen edistäminen sekä toimenpiteiden parempi kohdentaminen.