Rik­ka­ka­nan­hirs­sin no­pea le­vi­ä­mi­nen Var­si­nais-Suo­men pel­loil­la huo­les­tut­taa maa­seu­tu­vi­ra­no­mai­sia. Ke­sän ai­ka­na Var­si­nais-Suo­men Ely-kes­kuk­sen pel­to­val­vo­jat ja sie­men­tar­kas­ta­jat sekä kun­tien maa­seu­tu­vi­ra­no­mai­set ovat ha­vain­neet pel­loil­la ene­ne­vis­sä mää­rin rik­ka­nan­hirs­siä, Var­si­nais-Suo­men Ely-kes­kus tie­dot­taa.

Rik­ka­ka­nan­hirs­si on hai­tal­li­nen ja no­pe­as­ti le­vi­ä­vä vie­ras­la­ji, joka on ver­rat­ta­vis­sa huk­ka­kau­raan. Rik­ka­ka­nan­hirs­siä on ha­vait­tu muun mu­as­sa ul­ko­mai­sis­sa niit­ty­kas­vi-, mai­se­ma- ja riis­ta­kas­vien sie­men­se­ok­sis­sa sekä nur­mi­kas­vie­ris­sä. Kas­vin te­ho­kas le­vi­ä­mi­nen ja han­ka­la tor­jut­ta­vuus huo­les­tut­taa nyt kaik­kia maa­seu­tu­vi­ra­no­mai­sia.

Rik­ka­ka­nan­hirs­si yleis­tyy no­pe­as­ti il­mas­ton­muu­tok­sen ja läm­pi­mien ke­sien myö­tä. Rik­ka­ka­nan­hirs­siä pi­de­tään jopa huk­ka­kau­raa pa­hem­pa­na rik­ka­kas­vi­na, sil­lä se ky­ke­nee käyt­tä­mään 80 % maa­pe­rän typ­pi­va­ran­nois­ta ja häi­rit­se­mään lä­hel­lä kas­va­van vil­je­ly­kas­vin kas­vua maa­pe­rään erit­tä­mil­lään ke­mi­al­li­sil­la yh­dis­teil­lä. Rik­ka­ka­nan­hirs­si voi tuot­taa jopa 40 000 sie­men­tä, jot­ka py­sy­vät maa­pe­räs­sä usei­ta vuo­sia itä­mis­ky­kyi­si­nä.

Suo­mes­sa on huk­ka­kau­ra­la­ki, jon­ka mu­kaan vil­jel­män tai sen lä­hei­syy­des­sä si­jait­se­vien alu­ei­den hal­ti­joi­den on huo­leh­dit­ta­va huk­ka­kau­ran tor­jun­nas­ta. Huk­ka­kau­ran tor­jun­ta on mu­ka­na myös EU:n maa­ta­lous­tu­kien eh­dol­li­suu­des­sa. Rik­ka­ka­nan­hirs­sin tor­ju­mi­seen ei ole vas­taa­vaa la­kia, jo­ten vi­ra­no­mai­set toi­vo­vat vil­je­li­jöil­tä tor­jun­ta­työ­hön oma-aloit­tei­suut­ta.

Rik­ka­ka­nan­hirs­sin le­vi­ä­mis­tä vil­je­lyk­sil­le voi­daan eh­käis­tä pi­tä­mäl­lä ko­neet puh­tai­na sekä miet­ti­mäl­lä työ­jär­jes­tys niin, et­tä rik­ka­ka­nan­hirs­siä ei le­vi­te­tä ko­nei­den mu­ka­na uu­sil­le loh­koil­le.

Rik­ka­ka­nan­hirs­sin tor­jun­ta­me­ne­tel­mät ovat sa­man­kal­tai­set kuin huk­ka­kau­ral­la. Yk­sit­täi­set kas­vit on te­hok­kain­ta kit­keä kä­sin, ja kas­vi­jä­te on hä­vi­tet­tä­vä polt­ta­mal­la tai polt­to­kel­poi­sen se­ka­jät­teen mu­ka­na tar­kas­ti sul­je­tus­sa muo­vi­sä­kis­sä. Kit­ken­nän yh­tey­des­sä on väl­tet­tä­vä sie­men­ten va­ris­ta­mis­ta maa­han, ja kit­ken­tää tu­lee jat­kaa pit­käl­le syk­syyn.

Jos rik­ka­ka­nan­hirs­si on pääs­syt jo le­vi­ä­mään, voi­daan kas­vus­to ruis­kut­taa muun mu­as­sa huk­ka­kau­ran tor­jun­ta-ai­neel­la. Ke­mi­al­lis­ta tor­jun­taa tu­li­si teh­dä use­am­man ker­ran, kos­ka rik­ka­ka­nan­hirs­si itää kesä-hei­nä­kuus­sa ja uu­sia yk­si­löi­tä tai­met­tuu säi­den sal­lies­sa vie­lä syk­syl­lä­kin. Jäl­ki­kit­ken­tä on vält­tä­mä­tön­tä myös ke­mi­al­lis­ten ruis­ku­tus­ten jäl­keen. Rik­ka­ka­nan­hirs­si muo­dos­taa her­käs­ti tor­jun­ta-ai­neil­le vas­tus­tus­ky­kyi­siä kan­to­ja, jo­ten kas­vin­suo­je­lu­ai­net­ta tu­li­si vaih­del­la vuo­sit­tain.

Kyn­tä­mi­nen ja ke­vyt­muok­kaus kas­vat­ta­vat pel­lon sie­men­pank­kia ja voi­vat saat­taa rik­ka­ka­nan­hirs­sin sie­me­nen säi­ly­vyy­den kan­nal­ta op­ti­maa­li­sel­le sy­vyy­del­le. Avo­ke­san­noin­ti ei kas­va­ta maa­pe­rän sie­men­pank­kia.

Suo­ra­kyl­vöä suo­si­tel­laan rik­ka­ka­nan­hirs­sin saas­tut­ta­mil­le loh­koil­le, sil­lä täl­löin osa sie­me­nis­tä kuo­lee tal­ven ai­ka­na ja sie­men­ten itä­vyys on hei­kom­pi maan pin­nas­sa. Maan si­säl­lä sie­me­net voi­vat säi­lyä itä­mis­ky­kyi­si­nä jopa kym­me­nen vuot­ta.

Rik­ka­ka­nan­hirs­sin saas­tut­ta­man loh­kon niit­to saat­taa le­vit­tää sie­me­niä jopa te­hok­kaam­min loh­kol­le. Nii­ton jäl­keen rik­ka­ka­nan­hirs­si jat­kaa kas­vu­aan hy­vin maan­myö­täi­ses­ti ja kas­vat­taa en­tis­tä enem­män ku­kin­to­var­sia. Mi­kä­li loh­ko kui­ten­kin nii­te­tään, pi­tää niit­to­jä­te ke­rä­tä pois loh­kol­ta, kos­ka se saat­taa si­säl­tää ku­kin­to­var­sia.

Myös vil­je­ly­kier­rol­la voi­daan tor­jua rik­ka­ka­nan­hirs­sin kas­vua. Eten­kin syys­kyl­vöi­set vil­ja­kas­vit sekä nur­mi­kas­vus­tot peit­tä­vät maan te­hok­kaas­ti var­hain ke­vääl­lä, jol­loin myö­hem­min itä­vä rik­ka­ka­nan­hir­si ei ky­ke­ne kil­pai­le­maan va­los­ta ja kas­vu­ti­las­ta.

Vil­jat tu­li­si kyl­vää ko­ro­te­tul­la sie­men­mää­räl­lä ja tark­kail­la kas­vus­ton peit­tä­vyyt­tä. Eten­kin oh­ra muo­dos­taa ai­kai­sin kas­vu­kau­des­ta ti­he­än kas­vus­ton, joka kil­pai­lee rik­ka­ka­nan­hirs­sin kans­sa te­hok­kaas­ti. Myös peit­tä­vä kau­ra­kas­vus­to kil­pai­lee te­hok­kaas­ti rik­ka­ka­nan­hirs­sin kans­sa, mut­ta kau­ran se­as­ta rik­ka­ka­nan­hirs­siä ei voi­da tor­jua ke­mi­al­li­ses­ti. Ruis puo­les­taan erit­tää maa­pe­rään yh­dis­tei­tä, jot­ka voi­vat es­tää rik­ka­ka­nan­hirs­sin kas­vua.

Pa­has­ti saas­tu­neel­le loh­kol­le suo­si­tel­laan le­ve­ä­leh­ti­siä vil­je­ly­kas­ve­ja, ku­ten pe­ru­naa, her­net­tä, ryp­siä tai rap­sia, joi­den se­as­ta rik­ka­ka­nan­hirs­siä on hel­pom­pi tor­jua ke­mi­al­li­ses­ti. Jos saas­tun­ta on eri­tyi­sen vai­kea, suo­si­tel­laan loh­kol­le avo­ke­san­noin­tia, jat­ku­via rik­ka­ha­rauk­sia sekä ruis­ku­tuk­sia. Tor­jun­taa on jat­ket­ta­va riit­tä­vän myö­hään syk­syyn.