Saa­ra Huo­vi­nen

Veh­maan maa­seu­tu­pal­ve­lui­hin on jäl­leen tul­lut soit­to. Huk­ka­kau­raa on ha­vait­tu naa­pu­rin pel­lol­la. Kä­räy­tys­soit­to tie­tää töi­tä maa­seu­tu­a­si­a­mie­hil­le, mut­ta min­kä ver­ran, se riip­puu ky­sei­sen ti­lan re­kis­te­ri­mer­kin­nöis­tä.

– Kat­som­me en­sin ko­neel­ta, mitä mei­dät tie­tom­me sa­no­vat. Jos vil­je­li­jäl­lä on mer­kin­tä vä­häi­ses­tä saas­tun­nas­ta jo ai­em­min, il­moi­tam­me hä­nel­le, et­tä käy­päs kit­ke­mäs­sä. Jos re­kis­te­rin mu­kaan loh­kol­la ei ole huk­ka­kau­raa, mei­dän pi­tää läh­teä kat­so­maan, jot­ta voim­me muut­taa mer­kin­nän. Sil­loin mei­dän on löy­det­tä­vä vaik­ka sit­ten se yk­si huk­ka­kau­ra, maa­seu­tu­pääl­lik­kö Pet­ri Puus­ti­nen sa­noo.

Ul­ko­puo­li­sil­ta tu­le­vien il­moi­tus­ten li­säk­si maa­seu­tu­a­si­a­mie­het te­ke­vät ha­vain­to­ja it­se­kin, ja seu­raa­vat edel­lis­ten vuo­sien huk­ka­kau­ra­koh­tei­ta. Vä­lil­lä pyyn­tö kat­sel­muk­seen tu­lee vil­je­li­jäl­tä it­sel­tään.

– Teem­me huk­ka­kau­rat­to­muus­kat­sel­muk­sia lä­hin­nä sie­men­vil­je­li­jöil­le. Loh­ko­jen pi­tää ol­la puh­tai­ta huk­ka­kau­ras­ta kak­si vuot­ta pe­räk­käin.

Puus­ti­sen mu­kaan niin sa­not­tu­ja kä­räy­tys­soit­to­ja tu­lee, kos­ka il­keä vit­saus le­vi­ää hel­pos­ti. Asi­an­mu­kai­ses­ti toi­mi­via vil­je­li­jöi­tä saat­taa har­mit­taa, mi­kä­li toi­set ei­vät ota asi­aa va­ka­vas­ti.

– Kun pui­mu­ri pyö­räh­tää ja heit­tää ruu­me­nei­ta pe­räs­tä, tuu­li heit­tää ne hel­pos­ti ojan yli. Myös lin­nut ja peu­rat le­vit­tä­vät sie­me­niä. Ei sil­loin vie­lä syn­ti­nen ole, jos re­kis­te­ris­sä on huk­ka­kau­ra­mer­kin­tä. Jos ei sen jäl­keen nou­da­ta tor­jun­ta­oh­jel­mia ja -suun­ni­tel­mia, on oi­kein­kin, et­tä ote­taan jä­re­äm­mät kei­not käyt­töön.

Hukkakaura on kauraa hentoisempi, ja heiluu muun kasvuston yläpuolella.

Saara Huovinen

Huk­ka­kau­raa kos­kee oma lain­sää­dän­tön­sä, jon­ka mu­kaan vii­me kä­des­sä voi­daan tur­vau­tua tu­kien pie­nen­tä­mi­seen, nii­den me­net­tä­mi­seen tai uh­ka­sak­koi­hin. Jos huk­ka­kau­raa on pel­lol­la niin pal­jon, et­tei se ole enää kit­ket­tä­vis­sä, koko sato voi­daan mää­rä­tä me­ne­tet­tä­väk­si.

– Sil­loin asia on jo siir­ret­ty meil­tä Ely-kes­kuk­sen val­von­taan. Kun­nan toi­mi­jat ei­vät ota vil­je­li­jöil­tä eu­ro­ja pois, Puus­ti­nen sa­noo.

Huk­ka­kau­raa on tor­jut­tu Suo­mes­sa 1960-lu­vul­ta as­ti, sil­lä va­paas­ti le­vi­tes­sään se vie vil­je­ly­kas­veil­ta kas­vu­ti­laa, vet­tä ja ra­vin­tei­ta, ja hei­ken­tää sa­toa. Yk­si­kin huk­ka­kau­ra­yk­si­lö pys­tyy saas­tut­ta­maan no­pe­as­ti ko­ko­nai­sen pel­to­loh­kon.

Suo­ma­lai­sil­la vil­je­lyk­sil­lä uu­dem­pi, hai­tal­li­suu­des­saan huk­ka­kau­raan ver­rat­tu kas­vi on rik­ka­ka­nan­hirs­si.

Rikkakananhirssi on uusi, haitallinen vieraslaji, jota kaikki viljelijätkään eivät tunnista.

Ruokavirasto

Se saat­taa run­saa­na esiin­ty­es­sään käyt­tää jopa 80 pro­sent­tia maa­pe­rän typ­pi­va­ran­nois­ta. Li­säk­si kas­vil­la on al­le­lo­pa­ti­sia vai­ku­tuk­sia eli se erit­tää ke­mi­al­li­sia yh­dis­tei­tä, jot­ka hait­taa­vat naa­pu­ri­kas­vien kas­vua ja voi­vat ai­heut­taa vil­je­ly­kas­veil­la sa­don me­ne­tyk­siä.

– Rik­ka­ka­nan­hirs­si on vii­me vuo­si­na ru­ven­nut li­sään­ty­mään uu­te­na vie­ras­la­ji­na, ja kuu­men­tu­neet ke­sät ovat an­ta­neet sil­le otol­li­sen kas­vu­kau­den. Kaik­ki vil­je­li­jät ei­vät sitä vie­lä tun­nis­ta. Mei­dän alu­eel­la on ta­pauk­sia, jos­sa rik­ka­ka­nan­hirs­siä on yh­täk­kiä tul­lut pal­jon jopa pork­ka­na­vil­je­lyk­sil­le, ei­kä se­li­tyk­se­nä voi ol­la muu kuin et­tä se on tul­lut sie­men­se­ok­sen mu­ka­na, Puus­ti­nen sa­noo.

Rikkakananhirssi leviää helposti, ja vie voimaa muilta kasveilta.

Petri Puustinen

Rik­ka­ka­nan­hirs­si voi le­vi­tä myös pi­hoi­hin esi­mer­kik­si lin­tu­lau­dal­ta lin­nun­sie­men­ten se­as­sa.

– Vie­ras­la­jien tor­jun­ta on maa­no­mis­ta­jan vas­tuul­la. Ol­koon kas­vi sit­ten rik­ka­ka­nan­hirs­si, jät­ti­pal­sa­mi, kurt­tu­ruu­su tai jät­ti­put­ki, sitä ei saa kuk­ka­pen­kis­sä pi­tää. Pel­loil­la tor­jun­ta­vas­tuu on pel­to­jen vuok­raa­jal­la.

Yk­sit­täi­nen rik­ka­ka­nan­hirs­si voi tuot­taa jopa 40 000 sie­men­tä, jot­ka voi­vat säi­lyä maa­pe­räs­sä kym­me­nen­kin vuot­ta. Kas­vi tu­lee kit­keä juu­ri­neen ja hä­vit­tää sen jäl­keen polt­ta­mal­la ku­ten huk­ka­kau­ra­kin.

– Rik­ka­ka­nan­hirs­sin sie­me­net ovat ko­vat, ja ajat­te­li­sin, et­tä kas­vi va­ris­taa ne suh­teel­li­sen lä­hel­le. Huk­ka­kau­ran sie­me­net le­vi­ä­vät hel­pom­min tuu­len mu­ka­na, Puus­ti­nen ver­taa.

Puus­ti­nen to­te­aa, et­tä ajat­te­li huk­ka­kau­ra­ti­lan­teen men­neen usei­den vuo­sien ajan pa­rem­paan suun­taan. Yk­sit­täi­set huip­pu­vuo­det se­lit­tyi­vät ke­vään sa­teil­la, jol­loin ruis­ku­tuk­set ei­vät on­nis­tu­neet. Ku­lu­va kau­si näyt­tää syn­kem­mäl­tä.

Kuvassa näkyy voimakas hukkakaurasaastuminen pellolla.

Michaela Kontu

– Nyt meil­lä on usei­ta uu­sia to­del­la pa­ho­ja­kin ti­lan­tei­ta, jot­ka ei­vät ole sääl­lä se­li­tet­tä­vis­sä, hän sa­noo.

Huk­ka­kau­ran ja rik­ka­ka­nan­hirs­sin tor­jun­nas­sa al­kaa ol­la vii­mei­set het­ket.

– Huk­ka­kau­ra kyp­syy sa­maa tah­tia vil­jan kans­sa, ja nyt se on jo vaa­lea ja va­ris­ta­va. Sen saa to­del­la va­ro­vas­ti ke­rä­tä, Puus­ti­nen to­te­aa.