Maan pal­jas­tu­es­sa ke­vä­tau­rin­gon läm­mös­sä mie­li ja keho vi­rit­täy­ty­vät pi­ha­töi­den aloit­ta­mi­seen. Tou­hu­tes­sa voi het­kek­si unoh­taa huo­let ja saa­da kai­vat­tua hyö­ty­lii­kun­taa. Sa­mal­la voit edis­tää pi­han luon­to­kir­joa.

Lin­nun­pön­töt kan­nat­taa puh­dis­taan ajois­sa ja vaih­taa vau­ri­oi­tu­neet pön­töt uu­siin. Pi­ha­puis­sa­kin voi ol­la so­pi­via pe­si­mä­ko­lo­ja tai ok­san­haa­ro­ja, joi­hin lin­nut voi­vat ra­ken­taa pe­sän. Sääs­tä mah­dol­li­sim­man pal­jon eri­la­ji­sia pi­ha­pui­ta ja an­na nii­den kas­vaa luon­tai­seen muo­toon­sa. Suo­jai­sat ja ti­he­ät puu- ja pen­sas­kas­vus­tot tar­jo­a­vat hy­viä eli­nym­pä­ris­tö­jä mo­nil­le eläi­mil­le hyön­tei­sis­tä pien­ni­säk­käi­siin. Mi­kä­li kaa­dat tai kar­sit pi­ha­puus­toa, voit jät­tää osan puu­ai­nek­ses­ta so­pi­vaan paik­kaa la­ho­puuk­si li­sää­mään luon­non­kir­joa. La­ho­puu­ta tar­vit­se­vat esi­mer­kik­si mo­net kää­vät, ko­va­kuo­ri­ai­set, sam­ma­let ja jä­kä­lät.

Syk­syl­lä maa­han va­ris­seet leh­det ovat ke­vääl­lä­kin ha­ra­voi­tu­na oi­val­lis­ta ka­te­ma­te­ri­aa­lia esi­mer­kik­si kas­vi­maal­le, mar­ja­pen­sai­den juu­ril­le tai kuk­ka­penk­kiin. Ne suo­jaa­vat maa­pe­rää kui­vu­mi­sel­ta, hyö­dyt­tä­vät maa­pe­rä­e­li­ös­tön toi­min­taa ja kas­vu­voi­maa ja hil­lit­se­vät rik­ka­kas­vien le­vit­täy­ty­mis­tä. Kat­ta­mi­ses­ta yli jää­neet leh­det voi kom­pos­toi­da muun kas­vi­jät­teen kans­sa pi­hal­la käy­tet­tä­väk­si mul­lak­si.

Pi­han kas­vi­la­jis­tos­sa kan­nat­taa suo­sia pai­kal­li­sia la­je­ja, jot­ka so­vel­tu­vat pi­han maa­pe­rään ja olo­suh­tei­siin. Pö­lyt­tä­jien elin­mah­dol­li­suuk­sia voi li­sä­tä is­tut­ta­mal­la kas­ve­ja, jot­ka kuk­ki­vat ja tar­jo­a­vat ra­vin­toa koko kas­vu­kau­den. Mo­nien kuk­ka­kas­vien li­säk­si esi­mer­kik­si rai­ta, leh­mus, tuo­mi, pih­la­ja ja he­del­mä­puut ovat pö­lyt­tä­jil­le mie­leen.

Val­ta­o­san pi­has­ta oli­si hyvä ol­la kas­veil­le so­pi­vaa maa­ta, joka sa­mal­la pi­dät­tää ja va­ras­toi sa­de­vet­tä. Näin vä­hen­nät hu­le­ve­si­vie­mä­rei­den kaut­ta ve­sis­töön pää­ty­vien sa­de­ve­sien sekä nii­den mu­ka­na kul­keu­tu­vien ra­vin­tei­den, maa-ai­nek­sen ja ros­kien ai­heut­ta­maa ym­pä­ris­tö­kuor­mi­tus­ta. Ke­rää ja hyö­dyn­nä sa­de­vet­tä kas­te­lu­ve­te­nä ja vaik­ka pie­nen pi­ha­lam­mi­kon ve­den­vaih­tu­vuu­den li­sää­mi­se­nä. Pi­ha­lam­mi­kon pe­rus­ta­mis­ta kan­nat­taa­kin poh­tia: lam­pi toi­mii eli­nym­pä­ris­tö­nä ve­si­ö­tö­köil­le ja sam­ma­koil­le, joil­le eten­kin kau­pun­geis­sa on eli­nym­pä­ris­tö­jä var­sin har­vas­sa.

Jark­ko Leka Va­lo­ni­as­ta