Maan paljastuessa kevätauringon lämmössä mieli ja keho virittäytyvät pihatöiden aloittamiseen. Touhutessa voi hetkeksi unohtaa huolet ja saada kaivattua hyötyliikuntaa. Samalla voit edistää pihan luontokirjoa.
Linnunpöntöt kannattaa puhdistaan ajoissa ja vaihtaa vaurioituneet pöntöt uusiin. Pihapuissakin voi olla sopivia pesimäkoloja tai oksanhaaroja, joihin linnut voivat rakentaa pesän. Säästä mahdollisimman paljon erilajisia pihapuita ja anna niiden kasvaa luontaiseen muotoonsa. Suojaisat ja tiheät puu- ja pensaskasvustot tarjoavat hyviä elinympäristöjä monille eläimille hyönteisistä piennisäkkäisiin. Mikäli kaadat tai karsit pihapuustoa, voit jättää osan puuaineksesta sopivaan paikkaa lahopuuksi lisäämään luonnonkirjoa. Lahopuuta tarvitsevat esimerkiksi monet käävät, kovakuoriaiset, sammalet ja jäkälät.
Syksyllä maahan varisseet lehdet ovat keväälläkin haravoituna oivallista katemateriaalia esimerkiksi kasvimaalle, marjapensaiden juurille tai kukkapenkkiin. Ne suojaavat maaperää kuivumiselta, hyödyttävät maaperäeliöstön toimintaa ja kasvuvoimaa ja hillitsevät rikkakasvien levittäytymistä. Kattamisesta yli jääneet lehdet voi kompostoida muun kasvijätteen kanssa pihalla käytettäväksi mullaksi.
Pihan kasvilajistossa kannattaa suosia paikallisia lajeja, jotka soveltuvat pihan maaperään ja olosuhteisiin. Pölyttäjien elinmahdollisuuksia voi lisätä istuttamalla kasveja, jotka kukkivat ja tarjoavat ravintoa koko kasvukauden. Monien kukkakasvien lisäksi esimerkiksi raita, lehmus, tuomi, pihlaja ja hedelmäpuut ovat pölyttäjille mieleen.
Valtaosan pihasta olisi hyvä olla kasveille sopivaa maata, joka samalla pidättää ja varastoi sadevettä. Näin vähennät hulevesiviemäreiden kautta vesistöön päätyvien sadevesien sekä niiden mukana kulkeutuvien ravinteiden, maa-aineksen ja roskien aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Kerää ja hyödynnä sadevettä kasteluvetenä ja vaikka pienen pihalammikon vedenvaihtuvuuden lisäämisenä. Pihalammikon perustamista kannattaakin pohtia: lampi toimii elinympäristönä vesiötököille ja sammakoille, joille etenkin kaupungeissa on elinympäristöjä varsin harvassa.
Jarkko Leka Valoniasta