Vesa Pent­ti­lä

Me­di­a­vies­tin­nän asi­an­tun­ti­ja, rau­ma­lai­sen Län­si-Suo­men en­ti­nen pää­toi­mit­ta­ja ja ne­li­sen­kym­men­tä vuot­ta toi­mit­ta­ja­na työs­ken­nel­lyt Jan­ne Ran­ta­nen pi­tää Vak­ka-Suo­men Sa­no­mien pää­tös­tä siir­ty­mi­ses­tä print­ti­leh­den kak­si­päi­väi­syy­teen pe­rus­tel­tu­na.

– Kun olen tu­tus­tu­nut Vak­ka-Suo­men Sa­no­mien lu­kui­hin, niin täy­tyy sa­noa, et­tä pal­jon asi­oi­ta on teh­ty oi­kein. Leh­del­lä on tii­vis tat­si pai­kal­li­siin ih­mi­siin, Ran­ta­nen sa­noo.

– Jos nyt pi­tää prin­tin il­mes­ty­mis­ker­to­ja vä­hen­tää, niin sitä ei ole syy­tä hä­ve­tä. Pit­kään Vak­ka on sin­ni­tel­lyt kol­mi­päi­väi­se­nä. Kos­ka ky­sees­sä ei ole krii­siy­ri­tys, niin muu­tos pi­tää ot­taa mah­dol­li­suu­te­na, mut­ta ne mah­dol­li­suu­det täy­tyy näh­dä.

Ran­ta­nen viit­taa lu­kui­siin me­dia-alan esi­merk­kei­hin, jois­sa leh­det ovat vä­hen­tä­neet print­ti­ver­si­on il­mes­ty­mis­ker­to­ja. Ran­ta­sel­la on oma­koh­tais­ta ko­ke­mus­ta Uu­si Rau­ma -leh­den su­pis­tu­mi­ses­ta en­sin vii­des­tä kol­meen ja sen jäl­keen vie­lä kah­teen viik­koil­mes­ty­mi­seen. Vii­ti­sen vuot­ta sit­ten päi­vit­täin il­mes­ty­nyt Län­si-Suo­mi siir­tyi vii­si­päi­väi­syy­teen. Nyt leh­ti su­lau­tuu hel­mi­kuun alus­sa osak­si po­ri­lais­ta Sa­ta­kun­nan Kan­saa.

– On fik­sua aja­tel­la, mitä hy­vää Va­kan kak­si­päi­väi­syy­del­lä on. Kyl­lä toi­si­naan il­mes­ty­vät 12-si­vui­nen leh­ti on ai­ka­moi­nen klisu, joka voi tuot­taa lu­ki­jal­le pet­ty­myk­sen. Ai­van eri ta­val­la 20-si­vui­nen tun­tuu jo leh­del­tä.

Ran­ta­nen muis­te­lee Rau­man leh­tien il­mes­ty­mis­ker­to­jen vä­hen­tä­mis­tä.

– Se oli te­ki­jöil­le jopa huo­jen­ta­vaa. Vaik­ka ny­ky­ään men­nään uu­ti­soin­nis­sa pit­käl­ti verk­ko edel­lä, niin väi­tän, et­tä yh­den print­ti­leh­den vä­hen­tä­mi­nen va­paut­taa myös Va­kas­sa uu­den­lai­sil­le aja­tuk­sil­le.

Ran­ta­nen ei us­ko, et­tä Va­kan tu­le­va kak­si­päi­väi­syys kar­kot­tai­si il­moit­ta­jia.

– Kak­si ker­taa vii­kos­sa il­mes­ty­vä isom­pi leh­ti voi päin­vas­toin ol­la hou­kut­te­le­vam­pi niin, et­tä mai­nok­sia on hel­pom­pi myy­dä, Ran­ta­nen to­te­aa.

Ran­ta­sen mu­kaan print­ti­leh­teä tar­vi­taan yhä pai­kal­lis­me­di­as­sa, mut­ta tu­le­vai­suus on ver­kos­sa

– Pa­pe­ri­leh­ti on edel­leen tär­keä van­hem­mil­le lu­ki­joil­le, mut­ta ak­tii­vi­set elä­ke­läi­set osaa­vat jo lu­kea uu­ti­sia ver­kos­ta. Suu­rin po­ten­ti­aa­li­nen ryh­mä ovat 40–60-vuo­ti­aat, jot­ka jo pär­jää­vät di­gi­leh­del­lä. Tätä nuo­rem­mal­le po­ru­kal­le me­di­an muo­to ei ole enää tär­keä.

Ran­ta­nen en­na­koi omien ko­ke­mus­ten­sa pe­rus­teel­la, et­tä ai­na­kin aluk­si tu­lee lu­ki­joil­ta nu­ri­naa Va­kan siir­ty­mi­ses­tä kak­si­päi­väi­seen print­ti­leh­teen.

– Tämä tar­koit­taa sitä, et­tä leh­ti on lu­ki­joil­le tär­keä. Kyl­lä kan­sa tie­tää. Lu­ki­jat ovat fik­su­ja ja tie­tä­vät, mil­lai­nen ti­lan­ne on me­dia-alal­la.

Ran­ta­nen poi­mii vie­lä ylei­siä pe­rus­tei­ta Va­kan rat­kai­sul­le.

– Leh­tien ja­ke­lu- ja pai­no­kus­tan­nuk­set ovat us­ko­mat­to­mal­la ta­val­la nous­seet kol­mes­sa vuo­des­sa 30 pro­sent­tia. Va­kan kak­si­päi­väi­syys tar­koit­taa sitä, et­tei tätä nou­sua vie­dä ti­laus­hin­toi­hin. Li­säk­si mai­nos­ra­haa on siir­ty­nyt kan­sain­vä­li­sil­le kas­vot­to­mil­le verk­ko­jä­teil­le. Pi­tää muis­taa myös se, et­tä myös isois­sa leh­dis­sä on teh­ty sa­man­lai­sia rat­kai­su­ja print­ti­leh­den il­mes­ty­mis­päi­vien vä­hen­tä­mi­ses­sä. Jol­lei ki­pei­tä pää­tök­siä leh­dis­sä teh­täi­si, niin nou­su­pai­ne ti­laus­hin­toi­hin li­sään­tyi­si. Leh­dis­tön kul­ta-ajat jäi­vät 80­–90-lu­vuil­le.