Ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri­ön ve­sien­suo­je­luoh­jel­man ra­hoi­tuk­sel­la on tut­kit­tu vuo­si­na 2019–2021 kat­ta­vas­ti kip­sin, kui­dun ja ra­ken­ne­kal­kin vai­ku­tuk­si. Maa­an­pa­ran­nu­sai­nei­den on to­det­tu vä­hen­tä­vän te­hok­kaas­ti ja no­pe­as­ti pel­to­jen ve­sis­tö­kuor­mi­tus­ta.

Tu­lok­set on koot­tu Pro­ag­ri­an si­vul­ta löy­ty­vään op­paa­seen, jon­ka avul­la vil­je­li­jät voi­vat pe­reh­tyä eri maan­pa­ran­nu­sai­nei­den käyt­töön, mi­ten ne vai­kut­ta­vat maas­sa, mit­kä ovat käy­tös­sä huo­mi­oi­ta­vat asi­at ja mitä hyö­ty­jä syn­tyy. Op­paan avul­la vil­je­li­jä voi va­li­ta kul­le­kin pel­to­loh­kol­le so­pi­van maan­pa­ran­nu­sai­neen.

– Yk­sin maan­pa­ran­nu­sai­nei­den avul­la ei kui­ten­kaan voi­da vä­hen­tää ha­ja­kuor­mi­tus­ta py­sy­väs­ti, vaan kes­tä­vän vil­je­lyn pe­rus­ta­na ovat hyvä pel­to­maan ra­ken­ne, kas­vu­kun­to sekä pel­to­jen ve­sien­hal­lin­ta, Juha Kää­riä Ra­ken­ne­kalk­ki-hank­kees­ta pai­not­taa.

Maan­pa­ran­nus­kui­dun vai­ku­tus pe­rus­tuu mik­ro­bi­o­lo­gi­aan, sil­lä kui­dun hii­li on mik­ro­bien ruo­kaa. Ha­jot­ta­es­saan kui­tua mik­ro­bit erit­tä­vät lii­ma-ai­nei­ta, jot­ka yh­des­sä maa­han muo­dos­tu­van sie­ni­rih­mas­ton kans­sa pa­ran­ta­vat maa­mu­ru­jen kes­tä­vyyt­tä. Tä­män seu­rauk­se­na maa-ai­nek­sen ja sii­hen si­tou­tu­neen fos­fo­rin huuh­tou­tu­mi­nen pel­lol­ta vä­he­nee.

Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen sa­de­si­mu­laa­ti­o­ko­keis­sa eroo­sio ja fos­fo­ri­kuor­mi­tus puo­lit­tui­vat kui­dun le­vi­tys­tä seu­raa­va­na ke­sä­nä. Vai­ku­tuk­set oli­vat ha­vait­ta­vis­sa koko vii­si­vuo­ti­sen tut­ki­mus­jak­son ajan.

Me­neil­lään ole­vis­sa ko­keis­sa sel­vi­te­tään muun mu­as­sa, kau­an­ko kui­dun myön­tei­set vai­ku­tuk­set säi­ly­vät maas­sa.

Kip­sin ve­sien­suo­je­lu­vai­ku­tus on par­haim­mil­laan sa­vi­pel­loil­la, joil­la se saa ai­kaan maa­hiuk­kas­ten ryh­mit­ty­mis­tä isom­mik­si mik­ro­mu­ruik­si. Kip­si myös voi­mis­taa fos­fo­rin si­tou­tu­mis­ta maa­hiuk­kas­ten pin­noil­le, pi­tä­en fos­fo­rin kui­ten­kin kas­veil­le käyt­tö­kel­poi­se­na. 

Kip­si vä­hen­tää sekä maa-ai­nek­seen si­tou­tu­neen, et­tä liu­en­neen fos­fo­rin huuh­tou­tu­mis­ta. Kip­sin teho kes­tää par­haim­mil­laan yli vii­si vuot­ta.

Ra­ken­ne­kalk­ki on sa­vi­mail­le so­vel­tu­va maan­pa­ran­nu­sai­ne, jos­sa pel­to­maa kä­si­tel­lään sam­mu­tet­tua tai pol­tet­tua kalk­kia si­säl­tä­väl­lä kal­ki­tu­sai­neel­la.  Ra­ken­ne­kal­ki­tus ero­aa ta­val­li­ses­ta kal­ki­tuk­ses­ta si­ten, et­tä pH:n nos­ton li­säk­si sil­lä py­ri­tään no­pe­as­ti ja pit­kä­ai­kai­ses­ti vai­kut­ta­maan sa­vi­maan mu­ru­ra­ken­teen pa­ran­ta­mi­seen.

Ra­ken­ne­kal­ki­tus pa­ran­taa maan muok­kau­tu­vuut­ta ja ra­ken­ne­kal­kit­tu pel­to­loh­ko kui­vuu no­pe­am­min ke­vääl­lä sekä liet­tyy vä­hem­män kuin kal­kit­se­ma­ton.

Tut­ki­mus­tu­los­ten mu­kaan jo ton­ni ak­tii­vis­ta ra­ken­ne­kalk­kia heh­taa­ria koh­den vai­kut­taa te­hok­kaas­ti ve­sis­tö­kuor­mi­tuk­sen vä­he­ne­mi­seen. Suu­rin hyö­ty ra­ken­ne­kal­ki­tuk­ses­ta on sa­vi­mail­la, joi­den mu­ru­ra­ken­ne on huo­no ja joh­to­lu­ku al­hai­nen.