Mika Munkki pohdiskeli 10.1.25 Vakka-Suomen mielipidepalstalla terveydenhuoltomme nykytilaa. Hänen huolenaiheensa on ymmärrettävä.
Hyvinvointialueiden perustaminen toi mukanaan valtavan muutoksen myös periaatteellisessa mielessä. Suomessa peruspalvelut ovat olleet aiemmin kuntien kontolla, mutta nyt siirryttiin valtion rahoittamaan järjestelmään, kuitenkin niin, että ainakin muodollisesti päätöksistä vastaa suoralla vaalilla valittava valtuusto. Hyvinvointialueet ovat maakuntien kokoisia lukuun ottamatta Uuttamaata ja Helsinkiä.
Sosiaali- ja terveydenhuolto kohtaa tulevina vuosina monenlaisia haasteita, päällimmäisenä henkilökuntapula ja raha.
Kauan sitten meillä oli kunnanlääkärijärjestelmä. Niihin tehtäviin hakeuduttiin, ei vähiten siksi, että monet lääkärit olivat kotoisin maaseudulta, jonne he halusivat myös palata valmistuttuaan yliopistosta. Pienet terveyskeskukset eivät kuitenkaan enää moniin vuosiin vetäneet nuoria lääkäreitä puoleensa. Tilanne ei toki Varsinais-Suomessa ollut alkuunkaan niin paha kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Jotakin oli kuitenkin pakko tehdä. Perustetiin hyvinvointialueet, mutta haasteet jäivät.
Mika Munkki esittää hyvinvointialueille verotusoikeutta ongelmien ratkaisemiseksi. Itse vastustan tätä maakuntaveroksi kutsuttua veromuotoa jyrkästi monestakin syystä.
Suomi on jo nyt yksi kireimmän verotuksen maista koko maailmassa. On myös turha kuvitella, että ongelmat tulisivat ratkaistuksi vaikkapa 3–5 prosentin maakuntaverolla. Niin ei kävisi, vaan noin kolmen vuoden kuluttua olisi uusi korotustarve. Näinhän käy myös lähes aina kunnallisten veronkorotusten kanssa. Maakuntavero tulisi myös kaiken muun verotuksen päälle. Se ei vähentäisi valtion ja kunnan verotusta.
Verotuksen pitää olla kokonaisuus, ei niin, että yhdellä sektorilla on oma verotusoikeus. Jos se annetaan sosiaali- ja terveyssektorille, muut sektorit haluavat saman.
Suomessa 20 prosenttia ihmisistä maksaa 80 prosenttia tuloveroista. Tuossa 20 prosentissa on lähes pelkästään aivan tavallisia suomalaisia. Verotuksen kiristys ei ole lääke ongelmiin. Se lisää myös työttömyyttä. Pitää muistaa, että Suomen valtiontalouden suurin syy on alhainen työllisyysaste.
Hyvinvointialueilla pitää antaa työrauha ja valtakunnallisten päättäjien tehtävä on luoda järjestelmä, johon meillä on varaa. Järjestelmän paikkaaminen velkarahalla on silmien sulkemista todellissuudelta.
Kari Häkämies
varatuomari, kirjailija