Työsuojeluvaltuutettu Päivi Rantanen on huolissaan hoitohenkilökunnasta.
Vesa Penttilä
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen työntekijät äänestivät kesäkuussa nousiaislaisen Päivi Rantasen päätoimiseen työsuojeluvaltuutetun tehtävään alueelle, johon myös Vakka-Suomi kuuluu. Työssään Rantanen toimii noin 900 varhalaisen edustajana.
– Minua pyydettiin asettumaan ehdolle. Tähän varmasti vaikutti se, että olen aiemmin toiminut pääluottamushenkilön tehtävissä, Rantanen sanoo.
Työsuojeluvaltuutettu saa hyvinvointialueen kaltaisessa jättiorganisaatiossa yhteydenottoja monenlaisista asioista.
– Ne voivat liittyä muun muassa epäasialliseen käyttäytymiseen, työtapaturmiin, työpaikkakiusaamiseen ja työn kuormittavuuteen. Viestejä tulee myös sisäilmaongelmista.
Rantanen kuvailee työpaikkakiusaamista henkiseksi pahoinpitelyksi.
– Se voi olla vaikkapa alentamista työporukan suunnalta, työllä kuormittamista, sivuun jättämistä, esihenkilöiden huonoa käyttäytymistä tai kehnoa johtamista.
Rantanen vertailee tilannetta paljon puhuttuun koulukiusaamiseen.
– Jos aikuiset eivät osaa työelämässä käyttäytyä, niin ei ole ihme, että heiltä mallia ottavilla lapsilla ja nuorilla on samanlaisia ongelmia. Ryhmäpaine lisää kiusaamista sekä työpaikoilla että kouluissa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toiminta on Päivi Rantasen tulkinnan mukaan käynnistynyt kahdeksan ja puolen kuukauden aikana osittain takkuillen ja hitaasti.
– Se näkyy nyt, että maakunnassa lähdettiin verkkaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Henkilökunta on stressaantunut organisaatiomuutoksessa. Vaikka paljon on yhä kesken, niin silti sote-uudistus piti viedä lopulta maaliin, mutta nyt sitä pitäisi kehittää eikä ottaa takapakkia, Rantanen toteaa.
Rantasta arveluttaa koko hyvinvointialueen henkilöstön tilanne.
– Kaikkia tarvitaan. Stressi ja paine lisäävät sairauspoissaoloja, joihin mielenterveyden ongelmat ovat suurin syy. Lisäksi osa työntekijöitä tekee tuplavuoroja, koska muuten rahat eivät riittäisi.
Psykiatrisena sairaanhoitajana ennen luottamustyötehtäviä työskennellyt Rantanen on monien muiden tavoin huolissaan hoitoalan tulevaisuudesta.
– Onneksi nykyinen hallitus ratkaisee hoitajapulan niin, ettei hoitajamitoitus tule voimaan. Tämä on sarkasmia.
Rantasen mukaan työperäinen maahanmuutto on osaratkaisu hoitajapulaan.
– Hoitajilla pitää kuitenkin olla riittävä kielitaito. Alalle tarvitaan lisää koulutuspaikkoja, mutta houkuttelevuuden lisäämiseksi palkkauksen kohentaminen on ykkösjuttu. Varsinais-Suomessa sairaanhoitajien peruspalkka on noin 500 euroa pienempi kuin joissakin muissa maakunnissa.
Rantanen muistuttaa, ettei lähitulevaisuuden eläkeaalto ainakaan helpota hoitoalan työvoimavajetta.
Nousiaisten valtuuston varapuheenjohtajana nykyisin toimivalla Päivi Rantasella (sd.) on menossa kolmas kausi kuntapolitiikassa.
– Nyt paikallisessa päätöksenteossa menee hyvin. Viime aikoina on ollut rauhallista, Rantanen sanoo.
Toisin oli runsaat pari vuotta sitten kuntavaalien jälkeen, kun Nousiaisiin syntyi neljän puolueen tekninen vaaliliitto.
– Tämä johtui siitä, että Pro Nousiainen ja keskusta toivat neuvotteluihin yhden paperin, jonka vaatimuksista nuo ryhmät eivät antaneet piiruakaan periksi. Vaaliliiton tavoitteena oli se, että jokainen puolue pääsee kunnanhallituksen pöytään. Pron ja keskustan esityksessä näin ei olisi käynyt.
Rantanen muistuttaa, ettei tekninen vaaliliitto vaikuta Nousiaisten nykykuntapolitiikkaan.
– Teemme yhteistyötä vasemmistoliiton kanssa. Meillä on liitto edelleen voimassa.
Tiukka taloustilanne kiusaa monien muiden kuntien tavoin myös Nousiaista.
– Isot investoinnit vievät rahaa, mutta ne on pakko toteuttaa. Silti kunnalla ei ole suurta huolta. Tosin sitä pelkään, että veroprosenttia ryhdytään nostamaan.
Vesa Penttilä
Viikon henkilö -haastatteluja on julkaistu vuodesta 1973 alkaen.
Fakta
Ikä: 48
Asuu: Nousiaisten Kurjenmäessä
Ammatti: psykiatrinen sairaanhoitaja, päätoiminen työsuojeluvaltuutettu
Perhe: aviomies, tädin murut
Harrastukset: kuntapolitiikka, ay-toiminta, lukeminen, kokkailu, karavaanarimatkailu
Motto: jokainen ihminen ja työ ovat yhtä tärkeitä
Unelmoi: ennen maanviljelijän ammatista, nyt lottovoitosta
Tätä et tiennyt: näkee enneunia