Miten tulisi reagoida, kun huolellisena muovijätteiden lajittelijana kuulee uutisista, että kerätystä muovijätteestä tällä hetkellä vain kolmannes päätyy uudelleen hyödynnettäväksi? Moni saattaa pohtia, onko huolellinen lajittelu ollutkin yhdentekevää.
Vuonna 2019 kotitalouksilta saatiin kerättyä 10 900 tonnia muovia ja määrä on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Kokonaan uudenlaista systeemiä ja arvoketjua rakennettaessa raaka-aineen kerääminen on kuitenkin se helpoin osuus. Varsinaiset haasteet liittyvät siihen, miten materiaaleista saadaan uusia tuotteita. Materiaalia on oltava saatavilla ja kerättynä, jotta yritykset uskaltavat lähteä testaamaan ja investoimaan uudenlaisiin tapoihin toimia.
Vaatii perusteellista tutkimusta, testausta ja kokeiluja, jotta saadaan kehitettyä sellaisia toimintamalleja ja tuotteita, joissa raaka-aineet saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Kiertotalous ei rakennu samojen toimintatapojen pohjalle, kuin kertakäyttöön tottunut yhteiskuntamme. Vanhoja tuttuja tuotteita ei noin vain korvata uudella materiaalilla toimintalogiikan pysyessä entisenlaisena. Pakkauksia ja tuotteita säätelevät myös monenlaiset standardit ja laatuvaatimukset ja tämäkin tuo omat haasteensa uusien toimivien tuotteiden kehitykseen.
Se, että kiertoon päätyy nyt vain osa kerätystä materiaalista, on välivaihe matkalla kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Meidän tavallisten kuluttajien tärkeä tehtävä on edesauttaa kehitystä ja uusien ratkaisuiden syntymistä muuttamalla omia arjen toimintatapojamme.
On siis edelleen tärkeää huolehtia, että uusia materiaaleja ja kiertotalouteen perustuvia tuotteita kehittävät tahot saavat mahdollisimman tasalaatuista materiaalia käyttöönsä ja kierrättää kotitalousjätteet ohjeiden mukaan. Epävarmuuden hetkellä kokonaiskuvaa on usein vaikea hahmottaa. Silloin voi muistuttaa mieleensä kansallisen muovitiekartan kiteyttämät keinot: vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa.
Riikka Leskinen Valoniasta