Ku­lu­van ke­vään ai­ka­na kan­sa­lai­set ovat teh­neet puu­ti­ais­ha­vain­to­ja ete­lä- ja län­si­ran­ni­kon li­säk­si erit­täin run­saas­ti esi­mer­kik­si Ou­lus­sa. Kan­sa­lais­ten puu­ti­ais­ha­vain­to­ja on kah­den vuo­den ajan ke­rät­ty Punk­ki­li­ve-pal­ve­luun, jon­ka avul­la Tu­run yli­o­pis­ton tut­ki­jat seu­raa­vat ja tut­ki­vat puu­ti­ais­ten le­vin­nei­syyt­tä.

Tä­män vuo­den alus­ta al­ka­en Punk­ki­li­veen on saa­tu kan­sa­lai­sil­ta jo yli 47 000 puu­ti­ais­ha­vain­toa, jois­sa yh­teen­sä ra­por­toi­tu­jen puu­ti­ais­ten mää­rä on yli 100 000.

– Puu­ti­ai­sia vai­kut­taa ol­leen run­saas­ti liik­keel­lä lop­pu­ke­vään ai­ka­na. Vä­ki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na ha­vain­to­ja näyt­tää tul­leen eni­ten tai­ga­punk­ki­val­tai­sil­ta alu­eil­ta, ku­ten Ou­lus­ta. Myös epä­tyy­pil­li­sil­tä alu­eil­ta, ku­ten Ka­jaa­nis­ta, on tul­lut tie­toa poik­keuk­sel­li­sen sään­nöl­li­sis­tä punk­ki­koh­taa­mi­sis­ta. Tai­ga­pun­kit ovat mas­soit­tain liik­keel­lä ke­väi­sin ja al­ku­ke­säl­lä, mut­ta hei­nä­kuun jäl­keen nii­tä ta­va­taan enää vä­hän. Näil­lä alu­eil­la voi­daan siis lop­pu­ke­säl­lä vä­hän hen­gäh­tää, sii­nä mis­sä puu­ti­ai­set jat­ka­vat pit­käl­le syk­syyn saak­ka, ker­too eri­kois­tut­ki­ja Jani Sor­mu­nen Tu­run yli­o­pis­tos­ta.

Ko­vat hel­teet ja kui­vat jak­sot ke­sän ai­ka­na voi­vat vä­hen­tää puu­ti­ais­ten ak­tii­vi­suut­ta esi­mer­kik­si hei­nä­kuus­sa, mut­ta sa­tei­den ja vii­le­äm­pien ke­lien myö­tä puu­ti­ai­set taas ak­ti­voi­tu­vat. Punk­ki­li­ven ai­neis­to tar­jo­aa tut­ki­joil­le mah­dol­li­suu­den tar­kas­tel­la, mi­ten paik­ka­koh­tai­set sää­il­mi­öt vai­kut­ta­vat ak­tii­vi­suu­teen. Tie­to­ja voi­daan tu­le­vai­suu­des­sa käyt­tää esi­mer­kik­si ”punk­ki­sään” en­nus­ta­mi­seen.

Tu­run yli­o­pis­ton ja Pfi­ze­rin yh­des­sä to­teut­ta­ma Punk­ki­li­ve.fi jul­kais­tiin tou­ko­kuus­sa 2021, mis­tä as­ti pal­ve­luun on ke­rät­ty luon­nos­sa liik­ku­jien puu­ti­ais­ha­vain­to­ja ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti. Kah­den vuo­den ai­ka­na so­vel­luk­seen on saa­tu jo yli 203 000 puu­ti­ais­ha­vain­toa.

– Punk­ki­li­ve on kah­den vuo­den ai­ka­na nous­sut yh­dek­si laa­jim­mis­ta kan­sa­lais­tie­de­hank­keis­ta Suo­mes­sa ja jopa Eu­roo­pan ta­sol­la. Puu­ti­ais­ten run­sas­tu­mi­nen ja nii­den ai­heut­ta­ma ter­veys­ris­ki ovat suo­ma­lai­sil­le yh­tei­nen huo­li, mikä in­nos­taa kan­sa­lais­tie­tee­seen. Puu­ti­ais­tut­ki­muk­sen kan­nal­ta kan­sa­lais­ten ha­vain­not ovat kor­vaa­mat­to­man tär­kei­tä. Tut­ki­ja­voi­min em­me pys­tyi­si mi­ten­kään ke­rää­mään yh­tä laa­jaa ai­neis­toa Suo­men puu­ti­ais­ti­lan­tees­ta, ko­ros­taa bi­o­di­ver­si­teet­ti­tut­ki­muk­sen pro­fes­so­ri Ila­ri Sääks­jär­vi Tu­run yli­o­pis­tos­ta.

Tut­ki­jat toi­vo­vat kan­sa­lais­ten jat­ka­van ak­tii­vi­ses­ti kaik­kien puu­ti­ais­ha­vain­to­jen il­moit­ta­mis­ta Punk­ki­li­veen läpi ke­sän ja syk­syl­lä niin kau­an kuin puu­ti­ai­sia on liik­keel­lä. Ha­vain­not voi il­moit­taa ja seu­ra­ta it­se ha­vain­to­ja kar­tal­la osoit­tees­sa punk­ki­li­ve.fi.