Vieraslajit ovat kasveja, eläimiä tai muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vesien vieraslajit voivat levitä esimerkiksi laivojen painolastivesien mukana tai ihmisten ajattelemattomuuden seurauksena, kun vaikkapa akvaarioeliöitä viedään luvattomasti luonnonvesiin.
Tulokaslajeiksi puolestaan kutsutaan eliöitä, jotka ovat levinneet uusille alueille omin avuin ihmisestä riippumatta.
Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Vesistöissä haitalliset vieraslajit leviävät usein nopeasti ja syrjäyttävät alueen alkuperäisiä lajeja.
Suomessa ja EU:ssa on omat luettelot haitallisista eläin- ja kasvilajeista, joita ei saa tuoda EU:n alueelle. Näiden lajien päästäminen ympäristöön on kielletty eikä lajeja saa myöskään kasvattaa, myydä tai kuljettaa EU:n sisällä.
Suomen vesistöissä eläviä haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi kanadanvesirutto, täplärapu, aurinkoahven ja useat vihersammakkolajit.
Lisäksi on monia haitallisiksi vieraslajeiksi nimettyjä eliöitä, joita ei vielä ole tavattu Suomessa, mutta joiden leviämisriski on selvästi tunnistettu. Tällaisia vesilajeja ovat esimerkiksi amerikankääpiörapu, rohmutokko ja akvaariokasvi vesikaijanlehti. On tärkeää, että vieraslajien leviämistä torjutaan toimimalla vastuullisesti akvaarioiden ja puutarhojen vieraslajien kanssa – ethän siis levitä niitä luontoon. Lemmikki- ja kasviostoksilla kannattaa lähtökohtaisesti suosia Suomen luontoon kuuluvia alkuperäislajeja.
Vesistössä vieraslaji voi pysyä ensin pitkäänkin piilossa ja tulla julki vasta levittyään vaikeasti hallittavaksi. Luontoon päässeen vieraslajin torjunta onnistuukin parhaiten, kun esiintymä on vasta paikallinen ja pienialainen. Ilmoita siis kaikista vieraslajiepäilyistä. Mikäli löydät vesistöstä oudon näköisen lajin, ota siitä valokuva ja kirjaa ylös löytöpaikan koordinaatit. Jos mahdollista, voit ottaa näiden lisäksi myös näytteen tunnistamisen helpottamiseksi.
Jarkko Leka Valoniasta