Merien roskaantuminen on maailmanlaajuisesti merkittävä ympäristöongelma. Erityisesti muoviroskasta on tullut maailmanlaajuisesti yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille.
Merieläimet takertuvat ja tukehtuvat isokokoiseen muoviin, kuten hylättyihin kalastusvälineisiin. Pienempiä muovinpaloja päätyy lintujen ja kalojen ruuansulatukseen, ja mikromuovia on löydetty jopa merenpohjan eliöistä ja arktisten lintujen munista.
Hiljattain uutisoitiin, että mikromuovia löydettiin ensimmäistä kertaa myös ihmisen verestä. Tarkkoja vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten ja eläinten elimistöön ei vielä tunneta.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin 90 prosenttia rantojemme roskista on erilaisia muovi- ja vaahtomuovituotteita. Virkistyskäytön tuottama osuus Suomen rantaroskista oli keskimäärin 40–60 prosenttia kaikentyyppisillä rannoilla, mikä kielii ennen kaikkea ihmisten huolimattomuudesta.
Luonnontilaisten rantojen keskeiseksi roskanlähteeksi osoittautui myös meriliikenne, joka tuotti keskimäärin 30 prosenttia rannalle päätyneestä roskasta.
Kaupunkirannoilla roskia päätyy mereen etenkin valumavesien kautta esimerkiksi viemärien ylivuototilanteissa, mutta myös meriliikenne sekä suurimmissa kaupungeissa rakentaminen on paikoin hyvin merkittävä roskan lähde.
Lumien sulamisen jäljiltä edellisvuotinen rantakasvillisuus on lakoontunut maahan ojien, purojen, jokien, järvien ja meren rannoilla. Avoimilla rannoilla on helppo kulkea, joten nyt on hyvä aika tutustua kävellen kodin lähivesistöihin ja niiden rantoihin. Ota rantaretkelle mukaan pussi ja siihen löytämäsi roskat – etenkin ne muoviset. Viitseliäs kerääjä voi laittaa puhtaat ja tyhjät muovipakkaukset muovinkeräykseen.
SiistiBiitsi.fi-sivustolta löytyy lähimmät talkootapahtumat. Sivustolle voi myös ilmoittaa esimerkiksi työ- tai harrastusporukan oman siivoustapahtuman.
Jarkko Leka
Valoniasta