Elämäntilanne asettaa omat reunaehtoja kulkutapavalinnoille: esimerkiksi ikä, perhe, asuinpaikka ja työ vaikuttavat meidän kaikkien arkiliikkumiseen.
Oletko intohimoinen työmatkapyöräilijä, onko auto kiireisen arkesi tukipilari, tai onko linja-autossa mielestäsi tunnelmaa? Liikkumiseen liittyvät valinnat ovat usein jopa osa ihmisen identiteettiä.
Elämäntilanne asettaa omat reunaehtoja kulkutapavalinnoille: esimerkiksi ikä, perhe, asuinpaikka ja työ vaikuttavat meidän kaikkien arkiliikkumiseen. Toisaalta kulkuneuvo voi symboloida omistajalleen vapautta, itsenäisyyttä tai elämäntyyliä. Koska kulkutapavalintojamme ohjaavat monenlaiset hyvin henkilökohtaisetkin tekijät, ei ole ihme, että keskustelu liikenteen kehittämisen ja eri kulkumuotojen ympärillä äityy toisinaan ärhäkäksi.
On kuitenkin kiistatonta, että ilmastotavoitteet koskettavat meitä kaikkia. Ikävä tosiasia on, että liikenne aiheuttaa suomalaisten päästöistä viidesosan. Syyttelyn, puolustelun ja uhriutumisen sijaan olisikin korkea aika katsoa maltilla suurempaa kuvaa: yksilöllisten ja yhteiskunnallisten liikkumisvalintojen sopeuttamista, jotta ilmastotavoitteet saavutettaisiin reilulla tavalla.
Traficomin tutkimuksen mukaan suomalainen tekee keskimäärin 2,4 matkaa päivässä. Vuodessa tämä tarkoittaa lähes tuhatta mahdollisuutta valita, kuljenko tämän reissun bussilla, pyörällä vai autolla. Omaa arkiliikkumistaan voi muuttaa kestävämpään suuntaan askel kerrallaan. Moni varsinaissuomalainen kunta lähti syksyllä mukaan "Yksi matka viikossa" -kampanjaan.
Motivaatiota kestävämpään liikkumiseen voi löytää lähipiirin esimerkeistä tai vaikka sosiaalisesta mediasta. Moni perhe pärjää jo ilman autoa hoitaen arkiasioinnin sähköavusteisella tavarapyörällä. Autosta luopuminen voi tuntua mahdottomalta ajatukselta muiden esimerkistä huolimatta, mutta etenkin useamman auton omistavien perheiden kannattaa pohtia sähköpyörämahdollisuutta tosissaan.
Sähköautot ovat yksi keino vähäpäästöisempää liikennettä kohti. Emme ole kuitenkaan pääsemässä fossiilisista polttoaineista eroon aivan heti: professori Heikki Liimatainen on laskenut, että viime vuonna ensirekisteröidyistä autoista vielä 80 prosenttia on liikenteessä vuonna 2035. Jos ajomäärät pysyvät nykyisinä, muiden kuin täyssähköautojen myynti pitäisi lopettaa heti päästötavoitteiden täyttymiseksi.
Kun liikennejärjestelmä on pitkään perustunut autoilulle, edellyttää päästöjen vähentäminen arkivalintojen lisäksi yhteiskunnallista muutosta. Kaupungeissa se voi tarkoittaa korkeampia pysäköintimaksuja, bussikaistoja, ruuhkamaksuja ja tilan järjestämistä muille kulkumuodoille – vähäisempi autojen määrä sujuvoittaa toki myös autoilua. Liikennejärjestelmää suunniteltaessa jokaiselle kulkumuodolle tulisi saada selkeät reitit ja nopeusrajoitukset, jotka varmistavat turvallisen liikkumisen. Maaseudulla merkittävään rooliin nousevat vaihtoehtoiset polttoaineet ja päästöttömät teknologiat.
Marja Tommola Valoniasta