Lähes joka kolmannen suomalaisen kodissa asustaa lemmikki. Määrän on ennustettu kasvavan koronan myötä erityisesti koirien osalta, joita on hankittu koteihin tuomaan seuraa ja seikkailuja. Kasvavan lemmikkijoukon ympäristövaikutuksia ei voi ohittaa, ja nykyään monet ovatkin motivoituneita elämään kestävämpää lemmikkiarkea.
Kotikoiran päästöistä puolet koostuu ruoasta, joten ruokakupin sisältöön kannattaa panostaa. Osta siis kotimaista ja suosi lähiruokaa, jonka alkuperän tunnet. Koira ja kissa ovat lihansyöjiä, mutta vaihtoehtoja eläinproteiinille on useita.
Nautaa pienemmät päästöt on siipikarjalla, ja vielä pienemmät esimerkiksi silakalla, jota on viime aikoina näkynyt yhä enemmän kotimaisessa koiranruokatarjonnassa. Ekologisempi ateria voi koostua myös eläintuotannon sivuvirroista, joita osa toimijoista on alkanut hyödyntää.
Ruoan lisäksi päästöjä syntyy tarvikkeista. Lemmikki pärjää vähällä tavaralla, vaikka some yrittääkin viestiä muuta. Balettihameeseen puetun pikkukoiran elämä on kaukana lajityypillisestä, joten älä haksahda ostamaan turhaa krääsää.
Kulutusjuhlien sijaan vie koira metsään, jota koira arvostaa taatusti enemmän. Kunnioita kuitenkin metsän asukkeja ja pidä koira kytkettynä vähintään lintujen pesimisajan, eli metsästyslain kiinnipitoajan 1.3.–19.8. mukaisesti.
Vaikka koira näyttäisi käyttäytyvän kauniisti ollessaan irti, saattaa se silti aiheuttaa harmia lintuperheille. Kuonon ei tarvitse edes osua muniin tai poikasiin, vaan pelkkä koiran uteliaisuus voi riittää pelästyttämään lintuemon tiehensä. Ilman emoa poikaset jäävät vaille suojaa, suoraan petojen armoille.
Metsän sijaan koiran voi päästää purkamaan kevätenergiaa koirapuistoon tai aidattuun koirametsään, joita Varsinais-Suomesta löytyy kaksi.
Samalla voit jakaa kestävän koira-arjen ajatukset muiden kanssa ja saada vinkkiä, missä eläinkaupassa ilmastonäkökulma otetaan tosissaan. Muista, että kysyntä lisää tarjontaa – lähesty itsekin kauppiaita ja toivo hyllyille vastuullisia vaihtoehtoja.
Suska Sipponen Valoniasta