Yh­teis­kun­nas­sa on mo­nia ta­po­ja osal­lis­tua ja ot­taa vas­tuu­ta yh­tei­sis­tä asi­ois­ta, eli ol­la ak­tii­vi­nen kan­sa­lai­nen. Osal­lis­tu­mi­nen voi tar­koit­taa esi­mer­kik­si naa­pu­rin aut­ta­mis­ta, ta­lo­yh­ti­ön tal­koi­den tai vie­ras­la­ji­tal­koi­den jär­jes­tä­mis­tä omas­sa lä­hiym­pä­ris­tös­sä, tai vaik­ka­pa jär­jes­töis­sä toi­mi­mis­ta ja po­liit­tis­ta ak­ti­vis­mia. Osal­li­suus ja yh­teis­työ ovat avai­na­se­mas­sa myös ym­pä­ris­tök­rii­sin rat­kai­se­mi­ses­sa, jo­ten ak­tii­vi­nen kan­sa­lai­suus on tär­ke­ää täs­sä­kin työs­sä.

Ko­ke­mus sii­tä, et­tä voi vai­kut­taa it­sel­leen tär­kei­siin asi­oi­hin yh­teis­kun­nas­sa, on kes­kei­nen osa ak­tii­vis­ta kan­sa­lai­suut­ta. Tut­ki­mus­ten mu­kaan suo­ma­lais­ten ko­ke­mus ky­vyis­tään vai­kut­taa po­li­tiik­kaan ja sitä kaut­ta yh­teis­kun­taan on kui­ten­kin Eu­roo­pan al­hai­sim­pia, vaik­ka po­liit­ti­nen luot­ta­mus on­kin Eu­roo­pan kor­keim­pia. Li­säk­si Suo­mes­sa on sel­keä su­ku­puo­li­kui­lu ko­e­tus­sa kan­sa­lais­pä­te­vyy­des­sä; mie­het ko­ke­vat pys­ty­vän­sä vai­kut­ta­maan pa­rem­min kuin nai­set.

Vä­es­tö­ryh­mien vä­li­set erot syn­ty­vät jo var­hai­ses­sa vai­hees­sa, ja sik­si on tär­ke­ää vah­vis­taa eri­tyi­ses­ti las­ten ja nuor­ten ky­kyä toi­mia ak­tii­vi­si­na kan­sa­lai­si­na. Lap­sia ja nuo­ria tu­lee tu­kea niin, et­tä he osaa­vat hank­kia tie­toa yh­teis­kun­nas­ta ja ar­vi­oi­da po­liit­tis­ta jär­jes­tel­mää kriit­ti­ses­ti. Tämä yh­teis­kun­nal­li­sen lu­ku­tai­don op­pi­mi­nen ta­pah­tuu vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa ym­pä­ril­lä ole­vien ih­mis­ten kans­sa ko­to­na, kou­lus­sa ja har­ras­tuk­sis­sa.

On pal­jon kei­no­ja, joil­la voi­daan vah­vis­taa las­ten ja nuor­ten us­koa omaan ky­vyk­kyy­teen­sä toi­mia ak­tii­vi­si­na kan­sa­lai­si­na. Tut­ki­tus­ti kou­lus­sa avoin luok­ka­huo­neil­ma­pii­ri, kes­kus­te­lut yh­teis­kun­nas­ta ja po­li­tii­kas­ta sekä mah­dol­li­suus osal­lis­tua kou­lun pää­tök­sen­te­koon ovat hy­viä kei­no­ja vä­lit­tää yh­teis­kun­nal­lis­ta tie­toa op­pi­lail­le ja li­sä­tä hei­dän mah­dol­li­suuk­si­aan vai­kut­taa.

Lap­set saa­vat luon­te­vas­ti mo­ti­vaa­ti­o­ta yh­teis­kun­nal­li­siin tee­moi­hin jo ko­toa: kes­kus­te­le hei­dän kans­saan yh­teis­kun­nas­ta ja po­li­tii­kas­ta, tar­joa eri­lai­sia leh­tiä ja kir­jo­ja lu­et­ta­vak­si, kat­so­kaa uu­ti­sia yh­des­sä. Näin kas­va­tat tie­toi­suut­ta yh­teis­kun­nas­ta sekä it­se­luot­ta­mus­ta ot­taa kan­taa yh­teis­kun­nal­li­siin asi­oi­hin, jot­ta seu­raa­va su­ku­pol­vi ky­ke­nee ai­ka­naan tart­tu­maan toi­meen ak­tii­vi­si­na kan­sa­lai­si­na.

Mi­ri­am Sewón Va­lo­ni­as­ta