Hiili on alkuaine, jota on kaikissa maailman eliöissä ja se on elämän perusta. Hiilen kierto maapallolla koostuu hitaasta sekä nopeasta kierrosta ja hiiltä kiertää koko ajan ilmakehän, merien ja maaperän välillä. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön ja maankäytön muutosten takia kierto häiriintyy, jolloin hiiltä on ilmakehässä liikaa ja ilmastonmuutos kiihtyy. Käytännössä kasvit sitovat hiiltä kasvaessaan ja maaperä on hiilen varasto. Maaperässä orgaaninen eli eloperäinen kuollut aines sisältää yli puolet hiiltä. Eloperäisen aineksen lisääminen maahan edesauttaa hiilen sidontaa ja mikrobien hajotustoiminnalla on tässä tärkeä rooli.
Hiilen sitomiseksi oleellista on välttää metsäkatoa sekä huomioida maankäytössä ympärivuotinen kasvipeitteisyys ja maanmuokkauksen käytännöt. Metsää kannattaa hoitaa kestävän metsänhoidon suositusten mukaan. Suositeltavaa on jättää lahopuut koskemattomana maahan, sillä ne ovat hiilen varastoja. Maatiloilla taas voi huolehtia maan kasvukunnosta sekä sadontuottokyvystä ja ottaa käyttöön ilmastokestäviä menetelmiä, kuten kerääjäkasveja ja monivuotisia nurmilajeja. Maahan sidottuna hiili lisää multavuutta ja parantaa viljelyolosuhteita.
Jo yhden puun istuttaminen sitoo hiiltä ja on ilmastoteko. Istuta kodin tai taloyhtiön pihaan hedelmäpuita ja puuvartisia marjapensaita. Kasvata erilaisia monivuotisia vihanneksia ja kukkia, joista toiset alkavat yhteyttää varhain ja toiset kasvavat pitkään syksyllä. Samalla estät luontokatoa ja tarjoat ravintoa pölyttäjille. Viljellessä käytä katetta ja pintakompostoi kasvimaalla, sillä hitaasti lahoava kasvijäte maan päällä sitoo sekin hiiltä. Lehtiä ei kannata haravoida turhaan ja nurmikon on hyvä antaa kasvaa pitkäksi ennen leikkuuta. Vältä kotipihassakin maaperän rikkomista ja jätä piha asfaltoimatta.
Kaavoituksen ja rakentamisen ratkaisuilla vaikutetaan siihen, että viheralueita ja hiiltä sitovaa maanpintaa säilyy kaupungissa ja taajamissa. Metsittäminen on hiilensidonnan merkittävä keino ja puita kannattaa istuttaa mahdollisuuksien mukaan sopiville alueille, kuten joutomaille. Luontopohjaisia ratkaisuja suosimalla edesautetaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista.
Silja Ngobese Valoniasta