Pihoilla, puutarhoissa ja kotitalouksissa syntyy jatkuvasti suuria määriä eloperäistä jätettä. Tähän voidaan kuitenkin suhtautua myös resurssina, sillä eloperäinen aines voidaan hyödyntää sen sijaan, että sitä pidetään vain materiaalina, josta halutaan eroon.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan vuonna 2020 sekajätteestä jopa 33 prosenttia oli biojätettä. Jos kotitalouksien biojäte lajitellaan ja käsitellään biokaasuksi, se riittäisi 90 000 kaasuautoon. Nykyisin biojäte hukkaa arvokasta kierrätyspotentiaalia, heikentää muiden materiaalien kierrätystä ja vähentää sekajätteen energiantuotantoa.
Ruoantähteiden lisäksi pihoilla ja puutarhoissa muodostuu niittojätettä, puista syksyllä pudonneita haravoitavia lehtiä, maahan pudonneita omenoita sekä puista ja pensaista leikattavia oksia.
Luonnonvarojen kestävän käytön kannalta olisi mielekästä käyttää jätevirtojen kuljetuksiin ja käsittelyyn mahdollisimman vähän resursseja – kuljetuksia, jätteen käsittelyyn tarvittavia koneita ja laitteita sekä ihmisten työaikaa.
Biojäte kannattaakin hyödyntää mahdollisimman pitkälti jo syntypaikalla. Biojätteen kompostointi- ja kierrätysvaatimukset koskevatkin jo monia kaupunkilaisia: taloyhtiöillä ja omakotiasukkailla on velvoite joko kompostoida kotitalouksissa syntyvä jäte kiinteistöllä tai järjestää erillinen kierrätysastia tyhjennettävälle biojäteastialle.
Biojätteen kompostointi on selkeää ja vaivatonta, kun siihen perehtyy ja kompostilla on vastuuntuntoinen hoitaja. Palkinnoksi saa muhevaa multaa, mikä vähentää ostomullan tarvetta. Maahan pudonneita puiden lehtiä voi hyödyntää katemateriaalina esimerkiksi kasvimaalla, perennapenkeissä sekä marjapensaiden juurella – kitkentätarve vähenee ja kate tarjoaa ravinteita kasveille.
Maahan pudonneet omenat voi kompostoida lehtien ja niittojätteen kanssa. Kun lehdet hyödyntää omalla pihalla, säästyy aikaa ja vaivaa verrattuna niiden viemiseen jäteasemalle. Puista ja pensaista leikattavista oksista voi tehdä esimerkiksi risuaidan, piilopaikan siileille tai lahopuuta monimuotoisuuden lisäämiseksi.
Jarkko Leka Valoniasta