Viime viikolla julkaistu Varsinais-Suomen maakuntaennuste lupaa yrittäjäajatusten perusteella parempaa huomista. Vaikka perinteiseen ennustekyselyyn vastasi vain 786 varsinaissuomalaista yritystä, niin otos on osoittautunut nyt jo 29-vuotisen mittaushistorian aikana sen verran kattavaksi, että vastauksista voidaan vetää hyvinkin luotettavia johtopäätöksiä.
Vastaajien mukaan aluillaan on hyvä yritysvuosi. Positiivista hyrinää on eri puolilla maakuntaa, mutta etenkin Vakka-Suomen seutukunnassa odotukset ovat hyvässä jamassa. Vakkasuomalaisilla yrittäjillä on hitusen toiveikkaampia ajatuksia kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Tämä pätee oikeastaan kaikkiin mittareihin.
Vaikka Vakka-Suomen pienoismaakunnassa yrittäjillä on nyt hyvä fiilis, niin tämä ei kaikilta osin heijastu seutukunnan ns. pääkaupungin Uudenkaupungin tilanteeseen etenkään silloin, kun yrittäjiltä kysytään kuntayhteistyön toimivuudesta. Maakuntaennusteeseen on listattu vain kymmenen suurimman kunnan yrittäjävastaukset, koska pikkukunnissa yksittäinen kommentti saisi liikaa painoarvoa.
Uusikaupunki ei aivan jumboksi valahda listalla, sillä yhteistyön ja yrittäjäystävällisyyden arvioissa taakse jäävät Loimaa, Turku ja Raisio. Silti Uudenkaupungin matka kärkisijoille on niin pitkä, ettei erotus mahdu minkäänlaisiin virhemarginaaleihin. Vakan levikkialueen kunnista Turun seudun Naantali porskuttaa kärkisijoilla.
Maakuntaennusteen vuosittain muuttavien kysymysten vastaukset antavat mielenkiintoista pohdittavaa. Pian jo 2-vuotias koronapirulainen ei ole ollut maakunnallisessa yritystoiminnassa täysin lamaannuttava vieras. Iso osa yrityksistä on selvinnyt pandemia-ajasta ainakin lähes kuivin jaloin.
Lievästi oudolta kuulostaa se, kuinka vähän yrittäjillä on tietoa tulevista hyvinvointialueista ja kuinka vähän tammikuun aluevaalit kiinnostavat yritysten näkövinkkelistä. Vaaleissa on kuitenkin kyseessä suomalaisittain megaluokan uudistus.
Vesa Penttilä