Vuosi sitten syntyneiden hyvinvointialueiden toiminnassa viitataan toistuvasti sote-uudistukseen. Tämä on vajavainen lyhennelmä, koska sosiaali- ja terveysalan lisäksi uudistus koskee myös pelastustoimintaa.
Kaupungeissa kansalaisia turvaa ammatti-ihmisten palolaitos. Pienissä kunnissa ja maaseudulla tilanne on toisenlainen. Vapaaehtoisten palokuntien merkitys on niin valtava, että toivottavasti irvistely letkunsuoristajapuuhastelijoista on jo historiaa.
Onneksi tämän väitteen tueksi on nyt olemassa myös faktatietoa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön selvityksen mukaan yhteiskunta hyötyy vapaaehtoisten palokuntien toiminnasta 1,25 miljardia euroa joka vuosi. Hyöty tulee erityisesti pelastettujen ihmishenkien ja pelastetun omaisuuden arvosta. Selvitys koski vain vapaaehtoista palokuntatoimintaa eli sopimuspalokuntia ja VPK-toimintaa, ei pelastuslaitoksia.
Selvityksen mukaan yhden vapaaehtoisen palokunnan vuosikustannukset ovat keskimäärin 146 000 euroa. Yhdestä palokunnasta saatava hyöty yhteiskunnalle on 1,7 miljoonaa euroa. Hyötysuhde näyttää muhkealta.
Melkoisen ylevää on tuo VPK-toiminta. Siinä voi tosiaan konkreettisella tavalla auttaa kanssaihmistä. Sähly ja kankaankudonta ovat hienoja harrastuksia, mutta ne tuottavat mielihyvää lähinnä vain tekijälle itselleen.
Kuntaliitosten jälkeen Vakan alueella on useita VPK-vetoisia palolaitoksia Maskussa, Mynämäessä, Naantalissa ja Uudessakaupungissa. Kun pelko sote-palvelupisteiden vähenemistä väijyy, niin sama koskee myös pelastustoimintaa. On vaikea uskoa siihen, että jokaisessa ex-kunnassa säilyisi paloasema, koska Varsinais-Suomessa välimatkat ovat kuitenkin lyhyitä verrattuna maan moniin muihin kolkkiin.
Luulisi, että ainakin kahdessa Vakka-alueen edesmenneessä pikkukunnassa voitaisiin olla levollisin mielin. Kun Askaisiin ja Rymättylään on hiljattain rakennettu uusia palolaitostiloja, niin toki näiden alasajo vaikuttaisi vähintäänkin kummalliselta.
Vesa Penttilä