Pian on viljelijöillä käsillä yksi totuuden hetkistä, kun nähdään, miten on käynyt syysviljalle, jota syksyllä kylvettiin Suomen pelloille ennätysmäärä.
Viljelijät sanovat nyt, ettei Suomi kestä huonoa satovuotta. Ukrainan sodan takia ruokapula uhkaa erityisesti kehittyvissä, köyhissä maissa, mutta ei se ole ensi kevättalvena kaukana Euroopastakaan.
Huolestuttavaa on viesti siitä, ettei viljely kannata. Ruoka on tällä hetkellä niin halpaa, ettei tuottajalle jää käteen palkkaa, jonka hän ansaitsisi.
Polttoöljyn ja lannoitteiden korkealle kivunneet hinnat syövät tulosta, mutta osansa vaikuttaa myös ammattitaitoisen työvoiman puute. Ukrainasta on tullut Suomeen vuosittain maatiloille noin 16 000 työntekijää. Nyt iso osa tutuista työntekijöistä jää pois, ja tilalle on koulutettava uusia. Moni tila joutuu tämän vuoksi palkkaamaan enemmän käsipareja kuin ennen.
Samaan aikaan kun puhutaan siitä, että pelloille olisi saatava tänä vuonna maksimaalinen viljely kotimaisen ruokahuollon varmistamiseksi, osa viljelijöistä laskee, ettei oma pelto kannata. Peltoja aiotaan jättää niin sanotulle hömppäheinälle, ja toisilla sato romahtaa sen takia, ettei lannoitetta kannata tänä vuonna ostaa. On ristiriitaista, että oman tilan ulkopuolinen työ tuo leivän varmemmin pöytään kuin viljely.
Hallitus päätti viime viikolla noin 300 miljoonan euron tukipaketista kotimaiselle ruuantuotannolle. Tuottajat odottavat tietoa siitä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Varmaa on, ettei valtion tuki yksin riitä. Kaupan tulee osaltaan neuvotella suomalaista huoltovarmuutta ja tuottajien tulevaisuudenuskoa kohentavia ratkaisuja, tarvittaessa omien katteidensa kustannuksella.
Kuluttaja voi vaikuttaa tehokkaimmin jättämällä bulkkituotteet hyllyyn ja suosimalla suomalaista. Kaupalle voi asettaa painetta kyselemällä ruuan alkuperästä ja pyytämällä suomalaisen vaihtoehdon selkeää esillepanoa.
Tulevina aikoina kukkaronnyörit höllentyvät ruokaostoksilla väkisinkin.
Saara Huovinen