Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina 22.9. hyvinvointialueiden taloudellisesta ahdingosta. Lähes jokaiselle hyvinvointialueelle on kertymässä kuluvasta vuodesta kymmenien miljoonien eurojen alijäämä.
Yhteensä hyvinvointialueiden alijäämäennuste on runsaat 1,2 miljardia euroa. Varsinais-Suomi on alijäämälistauksen kärjessä. Varhan osalta alijäämäennuste on 106 miljoonaa euroa.
Nykyisen hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa kolmen vuoden kuluessa. Moni hyvinvointialuejohtaja pitää tätä vaikeana, ellei peräti mahdottomana tehtävänä.
Aikataulua pidetään liian tiukkana. Vaarana on, että se voi johtaa liian rajuihin tai nopeisiin toimiin talouden kääntämisessä.
Hyvinvointialueet etsivät säästöjä etenkin ostopalveluista, ympärivuorokautisesta hoidosta ja hoivasta, sekä vuokratyövoiman käytöstä. Useat alueet ovat jo käyneet YT-neuvotteluja.
Varha kertoi viime kuussa laajentavansa digipalveluiden käyttöä. Digiklinikat voivat pahimmassa tapauksessa johtaa palveluverkon supistamiseen.
Varhan järjestämisjohtaja Antti Parpo ja hyvinvointialueen johtaja Tarmo Martikainen toteavatkin Helsingin Sanomille, että suurimmat säästöt on mahdollista saada palveluverkon ja palveluiden keventämisessä. Se luo huolta pienille paikkakunnille, joiden pisteet ovat todennäköisimmin liipaisimella palveluverkkoa karsittaessa.
Hyvinvointialueilla on oikeus lisärahoitukseen, jos asukkaiden lakisääteiset perusoikeudet palveluihin ovat vaarantumassa. Juuri näin Varhalla on Parpon mukaan käymässä.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma kaavailee muutosta hyvinvointialuelakiin niin, että jatkossa yksikin lisärahoituspyyntö voi johtaa arviointimenettelyyn, jossa selvitetään mahdollisuudet hyvinvointialueiden yhdistymiseen. Kahden huonon talouden yhdistäminen tuskin synnyttää yhtä hyvinvoivaa taloutta.
Hyvinvointialueet tarvitsevat lisärahoitusta ja se tulee kalliiksi koko Suomelle.
Jesse Ranta