Kumileimasin on oiva kapistus hoitamaan sille tarkoitettua tehtävää. Politiikassa kumileimasin on kuitenkin termi, johon liittyy hieman väheksyviä tai jopa halventavia sävyjä. Kuntapäätöksenteossa valtuustot ovat saaneet kyseenalaista kunniaa nauttia kumileimasimen roolista.
Totta on, että valtuustoissa nuijitaan iso osa päätöksistä kunnanhallitusten esittämällä tavalla. Lautakunnilta tulee niiden toimialueeseen liittyviä ehdotuksia, jotka kunnanhallitusten kautta suodattuvat esityksiksi valtuustoille. Välttämättä aivan hutikuti ei ole sellainen väite, että valtuustot ovat vain poliittista teatteria, koska asioista on pitkälti päätetty viimeistään hallitusvaiheessa. Kunnanhallitus on todellisuudessa tärkein päätöksentekopaikka.
Vaaleissa kuntalaisten äänillä valituilla valtuustoilla on kuitenkin yhä ylin päätösvalta monissa asioissa. Onneksi nippelipäätöksentekoa on ohjattu muille luottamushenkilöelimille ja viranhaltijoille niin, ettei valtuuston tarvitse jokaista klemmarihankintaa pohtia.
Vakan alueella tuore esimerkki valtuustovallasta on Nousiaisten maanantaikokous. Kaksi viikkoa aiemmin kunnanhallitus oli yksimielisesti sillä kannalla, että kiinteistöverotusta pitäisi hitusen kiristää. Jostakin syystä valtuuston roima enemmistö oli tyystin toista mieltä.
Tämä voi tuntua poukkoilulta, sillä tuskin poliittisten ryhmien veroajattelun muutos pohjautuu uuteen tietoon. Verotus liittyy osana budjetin laadintaan, vaikka nyt ei ollutkaan mahdollisuuksia tuloveroprosentin hinkkaamiseen. Verokäänne nakersi siivun Nousiaisten ensi vuoden verotuloista, vaikkei kyse olekaan valtavista summista.
Jos hallituksen esitys syntyy tiukan äänestyksen jälkeen, se saattaa kellahtaa kumoon valtuustossa. Yksituumaisen päätösehdotuksen torppaaminen sen sijaan yllättää.
Nousiaisten verotempaus oli siinä mielessä erikoinen, että kunnanhallituksen lisäksi päättäjät ovat jumpanneet kunnan talousasioita myös yhteisseminaarissa.
Vesa Penttilä