Askaisten Louhisaaren alue ruuhkautui viime perjantaina, kun Porin prikaatin sotilasvalajuhlaa saapui seuraamaan sankka joukko alokkaiden lähiväkeä. Juhlallinen tilaisuus jäi varmasti nuorten valavannojien ja runsaslukuisan yleisön mieleen pitkäksi ajaksi.
Tapahtuman järjestelyt aiheuttavat kuitenkin kummastelua. Vakan saamien tietojen mukaan Porin prikaati tiedusteli vasta toukokuussa, olisiko Maskussa sopivaa paikkaa valajuhlan järjestämiseen elokuussa. Voisi kuvitella, että puolustusvoimissa tällaisia tapahtumia suunniteltaisiin hieman pidemmällä tähtäimellä. Oma lukunsa oli Louhisaaren pellon muuttaminen jonkinlaisella pikahälytyksellä autoruuhkan pysäköintipaikaksi.
Renkaat hieman sutivat lievästi vettyneellä pellolla, mutta parkkipaikka kuitenkin kesti vierailijoiden ryntäyksen. Jos viime viikon alkuun povattu vuosituhannen rajuin myräkkä sademäärineen olisi toteutunut, Louhisaaren parkkipelto olisi ollut melkoista mutavelliä. Tosin tällaiseen katastrofiin oli varauduttu niin, että tarvittaessa Ritaripuiston liepeiltä olisi järjestetty kuljetus Louhisaareen.
Louhisaaren kartanolinna toi valatilaisuuteen normista poikkeavaa hohtoa: alokkaiden silmien edessä oli marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin synnyinkoti. Kovinkaan moni nuori nais- tai miesalokas ei pääse tällaista kokemaan.
Väkeä oli paikalla. Tunnelma oli hillitty ja hienon herkkä. Silti paikallislehti joutuu sortumaan urputukseen. Porin prikaatin sivuilla todetaan, että valatapahtumat ovat yleisötilaisuuksia, joiden kohderyhmiä ovat kansalaisten lisäksi kunnat ja media.
Vakka-Suomen Sanomat ei saanut virallista tietoa Askaisten Louhisaaren jättitapahtumasta. Onneksi tuli lukijavinkki. Muuten olisi jäänyt raportoimatta levikkialueella hyvin harvoin järjestettävä sotilasvalajuhla.
Näiden kokemusten perusteella ei ole ihme, että Satakunnan journalistien yhdistys on antanut Porin prikaatille huonon tiedottamisen suolasalkkaripalkinnon.
Vesa Penttilä