Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos poikkesi Vakka-Suomen Sanomien levikkialueella siitä, millaisiin lukemiin koko valtakunnassa päädyttiin. Tämä ei ollut valtava yllätys.
Kun kansalaiset halusivat vaalien kakkoskierrokselle Alexander Stubbin (kok.) ja valitsijayhdistyksen Pekka Haaviston (vihr.), niin Vakan alueen tuloslaskennassa Haavisto päätyi kolmossijalle. Edelle kiilasi Stubbin lisäksi Jussi Halla-aho (ps.). Valitsijayhdistyksen Olli Rehn (kesk.) jäi kuitenkin Haaviston taakse.
Väitettä maaliintulojärjestyksen yllätyksettömyydestä Vakka-kunnissa voi perustella vuoden 2021 kuntavaalien tuloksella. Tuolloin valtuustoihin valittiin vihreitä kuntapäättäjiä vain Maskussa, Mynämäessä ja Naantalissa. Suurinta suosiota puolue nautti Maskussa, jossa vihreille meni 12,4 prosenttia äänistä.
Toki Haaviston kannatuksessa näkyi myös paikallislehden levikkialueella se, että hän sai ääniä yli puoluerajojen. Selvää lienee, että Haaviston joukkoihin liittyi etenkin sellaisia äänestäjiä, jotka ovat puoluekannaltaan sosialidemokraatteja tai vasemmistoliittolaisia. Tämä oli ehkä sitä paljon puhuttua taktista äänestämistä, koska gallupien mukaan Jutta Urpilaisella (sd.) tai Li Anderssonilla (vas.) ei ollut nostetta toiselle kierrokselle.
Jos vielä vilkaistaan edellisten kuntavaalien lukemia, niin niistä voi poimia esille sellaisen faktan, että Vakan kuntakahdeksikon kaikissa valtuustoissa on perussuomalaisia ja keskustalaisia päätöksentekijöitä. Tämä asetelma verrattuna vihreiden tilanteeseen hälventää edelleen mahdollista hämmennystä siitä, miksi alueen äänestyskäyttäytyminen oli hieman erilaista kuin koko maassa.
Nyt tietenkin jännitetään, miten käy toisessa mittelössä vajaan parin viikon kuluttua, kun jäljellä on enää kaksi tarjokasta. Jos oma suosikki putosi jatkosta, niin itselleen ikään kuin epämieluisan ehdokkaan äänestäminen voi olla vaikea paikka. Tämä saattaa näkyä äänestysaktiivisuudessa.
Vesa Penttilä