Tiedot tiistaina päättyneestä eduskuntavaalien ennakkoäänestyksestä kertovat, että kansalaiset ovat käyneet antamassa tukeaan suosikkipoliitikolleen tai -puolueelleen ahkerammin kuin neljä vuotta sitten. Tästä ei vielä pidä repiä irti sellaista iloa, että nyt suomalaiset olisivat poikkeavalla tavalla innostuneet käyttämään kansalaisoikeuttaan.
Puhe äänestykseen liittyvästä kansalaisvelvollisuudesta on halventavaa ja loukkaava, koska äänestyspakkoa ei ole. Sanotaan, ettei ole lupaa kritisoida, jollei käy äänestämässä. Tämä on heppoinen heitto, sillä maailmassa ja myös Suomessa on muitakin tapoja vaikuttaa.
Mahdollisimman korkea äänestysprosentti on tavoittelemisen arvoinen. Kun nyt puhutaan eduskuntavaaleista, vilkas äänestysinnokkuus takaisi parhaiten sen, millaista väkeä suomalaiset haluavat Arkadianmäelle päättämään yhteiskunnan yhteisistä asioista.
Voi olla, että joitakin puolueita suosii laiska äänestäminen ja että jokin puolue hyötyy mahdollisesta vaali-innostuksesta. Tästä spekulaatiosta huolimatta kansanvallan kannalta parasta on se, että mahdollisimman moni käy äänestyslappuun oman ehdokkaansa numeron raapustamassa.
Ennakkoäänestyksen vilkkaus ei vielä kerro, kuinka iso osa ääni-ikäisistä lopulta kantansa ilmoittaa. Pitkäaikainen trendi on ollut sellainen, että ennen vaalipäivää äänestäneiden osuus on kasvussa. Tulevana sunnuntaina vaaliuurnissa on vielä runsaasti tilaa.
Nyt vaalimielenkiintoa saattaa lisätä se, että gallupien mukaan kisa suurimman puolueen tittelistä voi mennä tiukaksi. On puhuttu myös taktisesta äänestämisestä: jos äänestän tuota, niin olen jotakin muuta vastaan.
Ääniaktiivisuudessa Vakan alueella ääripäät olivat neljä vuotta sitten Naantali 77,8 prosentin ja Uusikaupunki 68,9 prosentin lukemillaan. Nyt on mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon paikallisten ehdokkaiden paljous vetää väkeä vaalijonoihin. Vakan kahdeksan kunnan alueella on ennätyksellisesti peräti 32 ehdokasta.
Vesa Penttilä