JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Pääkirjoitukset
26.4.2022 6.00

Uusia konsteja hyljepulmaan

Hyl­je on ul­ko­muo­dol­taan sel­lai­nen otus, joka saat­taa ai­heut­taa hy­vin­kin sym­paat­ti­sia aja­tuk­sia. Se lie­nee kui­ten­kin var­maa, et­tei hyl­je ole am­mat­ti­ka­las­ta­jan pa­ras ka­ve­ri. Voi ol­la, et­tä hyl­keen ruo­kai­lu­tot­tu­muk­set ri­so­vat myös har­ras­ta­ja­ka­las­ta­jia, kun ve­sie­läin käy sa­pus­koi­mas­sa pyy­dyk­sil­lä.

Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen tut­ki­muk­sen mu­kaan hyl­keet ai­heut­ti­vat 110 ton­nin ka­la­va­hin­got vuon­na 2020 (V-SS 26.4.). Tämä pe­rus­tuu ka­las­ta­jien il­moit­ta­miin va­hin­ko­mää­riin. To­den­nä­köi­ses­ti ton­ni­lu­ku on suu­rem­pi, sil­lä kaik­kia va­hin­ko­ja ei ky­e­tä ha­vain­noi­maan.

Luon­non­va­ra­kes­kuk­sel­la oli vii­me vii­kol­la po­si­tii­vis­ta ker­rot­ta­vaa Kus­ta­vin-Uu­den­kau­pun­gin ka­la­ta­lou­sa­lu­een ko­kouk­ses­sa Tai­vas­sa­los­sa. Hyl­je­kar­ko­tin on to­det­tu käy­tän­nön ko­kei­luis­sa sel­lai­sek­si vem­pe­leek­si, joka an­taa sel­ke­ää suo­jaa ka­las­ta­jien ry­sil­le. Jos kar­kot­ti­men avul­la esi­mer­kik­si lo­hi­saa­lis kas­vaa 60 pro­sent­tia, niin ky­sees­sä on hui­ma harp­paus.

Suo­ma­lai­set tie­tä­vät jo, et­tä kala on ter­veel­lis­tä ruo­kaa. Kala on rai­van­nut it­sel­leen li­sä­ti­laa ruo­ka­pöy­däs­tä, mut­ta hy­vin har­mil­li­nen seik­ka on se, et­tä iso osa ve­sie­läin­her­kuis­ta on tuon­ti­ta­va­raa. Li­säk­si suo­ma­lais­ten am­mat­ti­ka­las­ta­jien kaar­ti on pie­nen­ty­nyt ja ikään­ty­nyt.

Hyl­keen li­säk­si me­ri­met­so on sel­lai­nen eläin­la­ji, joka en­ti­ses­tään har­maan­nut­taa van­he­ne­van ka­las­ta­ja­kun­nan hiuk­sia. Ky­sei­sen eläin­kak­si­kon ai­heut­ta­mat ka­las­tus­mur­heet ovat pit­kään ol­leet tie­dos­sa, mut­ta kei­not ti­lan­teen ko­hen­ta­mi­sek­si ovat jää­neet tu­lok­sil­taan vaa­ti­mat­to­mik­si.

Nyt poh­di­taan, oli­si­ko esi­mer­kik­si Kai­tais­ten­sal­mi so­pi­va paik­ka hyl­je­kar­kot­ti­mil­le. Jos tä­hän pää­dy­tään, niin täs­tä seu­raa jat­ko­ky­sy­mys: min­ne alu­een hyl­keet siir­ty­vät sen jäl­keen ruo­kai­le­maan? Jos me­ri­met­so­jen pe­sin­nän häi­rin­näl­lä siir­re­tään on­gel­maa pai­kas­ta toi­seen, niin käy­kö hyl­je­kar­ko­tin­pää­tök­sis­sä sa­mal­la ta­val­la?

Mo­nen­lai­sia mie­li­pi­tei­tä löy­tyy, jos ky­syy, saa­ko ih­mi­nen hä­tis­tel­lä hyl­kei­tä ja me­ri­met­so­ja ka­las­tus­bis­nek­sen tiel­tä. Kai ta­sa­pai­no oli­si löy­det­tä­vä.

Vesa Pent­ti­lä

Näköislehdet

Kysely