Uutinen Varsinais-Suomen maakuntaennusteesta saattoi olla hyvinkin synkkää luettavaa (V-SS 12.1.). Pitää kuitenkin muistaa, että maaginen saldoluku kertoo vertailusta viime vuoteen. Saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten osuus.
Kun viime vuonna yrittäjien odotukset olivat nousussa pahimman koronakurimuksen jäljiltä, niin vertailukohta asettui korkealle tasolle. Nyt etenkin yleinen hintatason nousu, energian hinta, yritysten taloustilanne ja osaavan työvoiman saatavuus huolestuttavat yrittäjiä niin, että viimevuotinen toiveikkuus paremmasta huomisesta on hiipunut.
Yrittäjät uskovat talousammattilaisten tapaan, että nyt eletään taantumavuotta. Sellaiseen synkistelyyn ei kuitenkaan pidä syyllistyä, että pelkokerrointa haettaisiin 1990-luvun syvän laman muisteloista. Nykyvaikeudet ajavat konkurssiin yrityksiin, jotka jo aiemmin ovat pyristelleet kannattavuuden alarajalla, mutta firmojen massakuolemaa ei ole näköpiirissä.
Alavireiseen maakuntaennusteeseen mahtuu myös positiivisia merkkejä. Ilahduttavin lienee se, että yrittäjät aikovat yhä lisätä henkilökunnan määrää. Rekrytointitahti hidastuu viime vuodesta, mutta vielä saldoluku on tukevasti plussan puolella. Tämä antaa olettaa, ettei suurta irtisanomis- ja lomautusvyöryä ole tulossa.
Melko mukavalta kuulostaa se, että yrittäjien vastaukset ennakoivat noin 6000 uuden työpaikan syntymistä maakuntaan tämän vuoden aikana. Pontta tälle arviolle antaa se, että yleensä maakuntaennusteen perusteella tehty työpaikkalaskelma on varsin hyvin pitänyt kutinsa.
Maakuntaennusteeseen liittyvä mielenkiintoinen yksityiskohta listaa suurimmat kunnat järjestykseen sen mukaan, miten yrittäjät arvioivat kotikunnan yrittäjyysilmapiiriä ja yhteistyötä kunnan kanssa. Tiivistelmänä voi todeta, että erot ovat valtavia. Vakan alueella Naantali voi röyhistellä, kun taas Uusikaupunki on jumiutunut tulosluettelon häntäpäähän.
Vesa Penttilä