Jo vuositolkulla on totuttu marraskuisiin uutisiin siitä, kuinka taas jotkut kunnat korottavat seuraavan vuoden tuloveroprosenttia. Peräti harvinaisia ovat olleet sellaiset päätökset, joissa jokin yksittäinen kunta on antanut asukkailleen huojennusta tuloverotukseen.
Tuskin väite menee pahasti metsään, jos sanoo, että viime vuosina Suomen erikoisin verottajakunta on ollut Kustavi. Piskuinen saaristokunta alensi tuloveroprosenttia neljänä vuotena peräkkäin 0,25 prosenttiyksikköä kerrallaan, piti pienen hengähdystauon ja jatkoi tämän viikon maanantaina aiempaa kevennyslinjaa. Vaikka päätös syntyi niukasti äänin 7–8, niin Kustavin tuloveroprosentti on ensi vuonna 18,00.
Taivassalo otti samana iltana isomman kertaloikan, kun valtuusto alensi tuloveroprosenttia 20,50:stä 19,50:een. Pieni veroale oli viikkoa aiemmin esillä Maskun valtuustossa, mutta valtuusto päätti tiukan äänestyksen jälkeen numeroin 18–17, ettei tuloveroprosenttia lasketa 20,75:stä 20,50:een.
Pitkään verokisailussa voittajia olivat ne kunnat, joissa ei ollut pakottavaa tarvetta nostaa tuloveroprosenttia. Poliitikkojen suosimasta torjuntavoittotermistä voitiin ilakoida, jos veroruuvin kiristys jäi edes kohtalaisen helläksi. Jos nyt käytetään vertailussa Vakan kahdeksan kunnan levikkialuetta, niin ainakin pieniä merkkejä on havaittavissa siitä, että mahdollisessa kuntien välisessä verokilpailussa on uudistusta.
Kun aikakoneella matkataan lähimenneisyyteen, niin mieleen muistuvat Vakan alueen ääripäät. Masku hätyytteli jopa Kauniaista ja piti pitkään veroprosentin 16,25:ssä. Samaan aikaan Vehmaa varoi numerolla kaksi alkavaa veroprosenttia ja päätyi korotuksissaan 19,75:een.
Tuolloin eroa oli huikeasti 3,50 prosenttiyksikköä. Matkan varrella kuntajärjestys on muuttunut, mutta nyt Kustavin ja Vehmaan tuloverotuksessa on välimatkaa jo 4,25 prosenttiyksikköä. Tämä merkitsee jo jotakin siinä, kuinka paljon palkansaajan näppiin jää euroja.
Vesa Penttilä