Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli käsitteli viime viikolla Vehmaan seurakunnan tilannetta. Varsinainen päätös oli lyhyt ja ytimekäs: seurakunnan pitää laatia vuoden loppuun mennessä talousselvitys vuosiksi 2023–2026 niin, että tuomiokapituli pystyy ensi vuoden alussa arvioimaan seurakunnan itsenäisyysmahdollisuudet.
Jo päätösvaatimuksen täyttäminen on vaativa urakka. Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt, vaan tuomiokapituli lateli päätöksen arviointiosiossa tiukkaa ja jopa tylyä tekstiä. Vehmaan seurakunnalle ei kehuja herunut, vaan pikemminkin tuli huomautuksia siitä, mitä on jäänyt tekemättä. Seurakunnan kesäkuussa antama selvitys ei tuomiokapitulia tyydyttänyt, vaan pyyhkeitä tuli liki kaikista esitetyistä toimenpiteistä.
Tuomiokapitulin pöytäkirjaa lukemalla voi kysyä, tekikö Vehmaan kirkkovaltuusto huhtikuussa viisaan päätöksen, kun se torppasi äänestysratkaisulla liittymisen Uudenkaupungin seurakuntaan. Toki päätöstä ei ole syytä mollata, koska se oli kirkkovaltuuston enemmistön tahto. Valtuuston ovat puolestaan valinneet seurakuntalaiset tai tarkemmin sanottuna ne harvat, jotka ovat vaivautuneet äänestämään kirkkovaaleissa.
Vehmaan seurakunnassa on nyt tukala tilanne. Kesäselvitys ei tuomiokapitulin mukaan tarjonnut riittävästi konkretiaa seurakunnan talouden ja toiminnan turvaamiseen. Jatkoaikaa lisäselvitysten rustaamiseen on nelisen kuukautta. Ihmetekoja ei Raamatun tekstistä huolimatta tapahdu nykyseurakunnissa.
Tuomiokapitulin epäluuloisuutta Vehmaan seurakunnan tulevaisuudesta korostaa se, ettei kirkkoherran vakituista virkaa näillä näkymillä julisteta haettavaksi, vaan harkinnassa on tehtävän hoitaminen edelleen sijaisjärjestelyin.
Tosin Vehmaan seurakunta ei ainoa, jonka itsenäisyys voi olla vaakalaudalla. Tähän viittasi epäsuorasti Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen vieraillessaan elokuun lopussa Maskussa. Leppäsen mukaan seurakuntiin on tulossa rakenteellisia muutoksia.
Vesa Penttilä