Uuden hallituksen alkutaivalta on seurattu mediassa poikkeuksellisista syistä hyvin poikkeuksellisella mielenkiinnolla. Keskustelun ytimeen on noussut rasismi ja jopa natsismi, joista jälkimmäisestä vitsiä heittänyt perussuomalaisten naantalilaisministeri Vilhelm Junnila päätyi hymyn hyydyttyä pyytämään eroa elinkeinoministerin pestistään.
Junnilan jälkeen keskiöön nousivat valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) vanhat ja hieman uudemmatkin kirjoitukset nettifoorumeilla ja omalla blogisivustollaan. Kierrokset nousivat entisestään, kun valtiovarainministerin ensimmäisen EU-kokouksen alla kirjoituksista uutisoivat ulkomaiset tiedotusvälineet, jotka muistivat kerrata kirjoituksissaan myös pari viikkoa aiemmin käydyn Junnila-kohun.
Ulkomainen uutisointi synnytti keskustelua Purran kirjoituksista mahdollisesti Suomelle koituneesta mainehaitasta. Asian nosti esille presidentti Sauli Niinistö, jonka mukaan maailmalle voisi olla hyvä signaali, jos hallitus ottaisi rasismiin nollatoleranssin.
Tavallisen kansan tuntoja selvitti esimerkiksi Länsiväylä katugallupissaan 18.7. Purran kirjoituksia kuvailtiin espoolaisvastaajien keskuudessa muun muassa "järkyttäviksi". Mainehaittakin tuli ilmi vastauksessa "hävettää olla suomalainen".
Århusin yliopistossa syrjinnäntutkimuksen huippuyksikössä työskentelevä tutkijatohtori Joona Räsänen kysyi Helsingin Sanomissa 17.7. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan tärkeän kysymyksen. Onko rasismin ongelma mainehaitta?
Tutkijan mukaan "syrjinnän tutkimuksen näkökulmasta on mielenkiintoista, että kun suomalainen solvaa maahanmuuttajia, muut suomalaiset huolestuvat ensisijaisesti maineestaan ja pohtivat lähinnä kuinka ulkomaankaupalle nyt käy. Vasta toissijaisesti olemme huolissaan niistä, joita vastaan vihapuhe on suunnattu".
Se, miten rasismiin suhtaudumme, on lopulta tärkeämpi kysymys, kuin mitä ne ulkomailla meistä ajattelevat.
Jesse Ranta