Kesän ensimmäinen kuukausi on jämptisti puolivälissä. Ei kannata välittää pessimisteistä, jotka jo kurkistelevat ensi viikon kalenteria. Tiistaina on kesäpäivänseisaus, jonka jälkeen päivä alkaa lyhentyä. Viikon päättää suven riemu- ja kenties riehajuhla juhannus, johon yhdistyy pahimpien synkistelijöiden mielestä kaksi vuodenkierron merkkipaalua: kesän loppu ja syksyn alku.
Järkiajattelu kertoo, että tällainen matalamielinen ajattelu on pelkkää itseruoskintaa. Kalenteriin merkattu kesäaika koostuu edelleen kesä-, heinä- ja elokuusta. Tämä tarkoittaa sitä, että jussijuhlinnan jälkeen kesää on vielä jäljellä yli kaksi kuukautta. Heinäkuun helteet ja elokuun pimenevät illat luovat odotuksia jatkokesäilyyn.
Tosin noita keskikesän helteitä ei voi säätieteellisesti luvata. Lisäksi tähän lämpöteemaan voi lisätä jatkokysymyksen: oliko viime kesän venynyt superhellejakso kaikkien mieleen? Tähän on helppo vastaus: ei varmasti ollut.
Jätetään suvikeliarvailut taka-alalle ja todetaan, että oikeastaan jokainen sää on lomasää, jos asenne on kohdillaan. Varmaankin taas itse kukin joutuu tai pääsee rupattelemaan kesän päätteeksi tärkeästä aiheesta: millaisia kelejä osui lomalle? Jatkokysymys: kuka muistaa tarkalleen, millaisia ilmoja piteli lomalla vaikkapa kymmenen vuotta sitten?
Kahden koronakesän jälkeen tulee kolmas koronakesä, sillä virusveijari ei ole maailmasta kadonnut eikä kenties koskaan katoakaan. Jos ja kenties kun tauti alkaa nyt normalisoitua likelle normisairauksia, niin tämä olettamus lataa odotuksia siitä, että tulevana suvena voisi taas sattua ja tapahtua, toivottavasti mahdollisimman positiivisessa hengessä.
Tämä tarkoittaa sitä toivetta, että kesätapahtumia voisi taas järjestää entiseen tapaan. Voisi kuvitella, että kahden vuoden patoutuma aiheuttaa väkipaljoutta jos jonkinlaisissa kesäriennoissa. Epäilemättä voi käydä niinkin, että joku vielä tautipeloissaan painaa jarrupoljinta, kun harkintaan tulee lähtö yleisriehaan.
Vakan alueella ja myös muualla on nyt tuhdimmin menovinkkejä kuin parina aiempana kesänä. Kuntien ja kylien kesätapahtumien arvoa ei sovi mollata. Vaikkei mitään mullistavaa tapahdukaan, niin juuri se lähitienoon tuttujen kokoontuminen yhteen paikkaan samalla hetkellä voi olla sellainen iso juttu, jota ei ole syytä sivummalta ilkkua.
Kesä on nyt ja kalenterin mukaan se jatkuu elokuun loppuun saakka. Sen jälkeen tulevat yhtä arvokkaat syksy, talvi ja kevät ennen seuraavaa kiertoa. Tämä on Suomi-hienoutta.
Vesa Penttilä