Nyt on käytetty lähes kyllästymiseen saakka vertauskuvaa Suomi-laivasta. Hallitus haluaa kääntää tuon aluksen taloussuuntaa. Oppositio on kaiketikin samaa mieltä, mutta vain keinoista ollaan eripuraisia. Nyt nahistellaan siitä, millaisilla konsteilla Suomi-jolla saadaan purjehtimaan kohti suotuisempia taloustuulia.
Suomessa on runsaasti ulkomaalaista työvoimaa. Tämä on sanomattakin selvä fakta. Tuskin on turhan uskaliasta ennustaa, että muualta tulleiden työntekijöiden osuus kasvaa tulevina vuosina.
Useat asiantuntijatahot pitävät välttämättömänä sitä, että Suomeen saadaan työperäistä maahanmuuttoa eri aloille. Tämä ei ole puoluepoliittinen lausahdus, vaikka aihe aiheuttaa jonkinlaista puoluepoliittista värinää. Väitteen tueksi voi helposti nostaa myös paikallisia esimerkkejä.
Maskulaisen Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy:n toimitusjohtaja, rakennusneuvos Jari Lainio totesi taannoin (V-SS 21.9.2023), ettei rakennusala olisi tullut toimeen ilman ulkomaalaista työvoimaa. Tähän on yksinkertainen syy: kaikkiin rakennusalan tehtäviin ei hakeudu riittävästi suomalaisia työntekijöitä. Tosin juuri nyt ala on sellaisessa soramontussa, ettei työtä meinaa riittää edes meikäläisille.
Viime aikoina vauhdikkaasti paisuneen maskulaisen Ablemans Oy:n toimitusjohtaja Toni Böök on samaa mieltä Lainion kanssa (V-SS 29.12.2023). Kun rankkaan telakkaduuniin ei löydy tarpeeksi väkeä Suomesta, niin ammattitaitoisia osaajia on palkattu maan rajojen ulkopuolelta. Nyt firman palkkalistoilla olevista peräti 90 prosenttia on muita kuin suomalaisia.
Nämä olivat esimerkkejä rakentamisen alalta. Kokonaan toinen juttu on meille kaikille tärkeän terveysalan tilanne: hoitajapula riivaa jo nyt.
Suomi ikääntyy ja eläköityy nyt niin vinhaa vauhtia, ettei kotimaasta löydy tarpeeksi tekijöitä kaikkiin tehtäviin. Nykyinen vauvapulakausi ei anna kovinkaan lohdullisia näkymiä, jos tähtäin siirretään tästä pari vuosikymmentä eteenpäin.
Vesa Penttilä