Kala on tunnetusti ja tutkitusti terveellistä ruokaa. Ehkä yhä liian harvoin kalaherkku päätyy suomalaisiin ruokapöytiin.
Luonnonvarakeskuksen kokoamien tietojen perusteella merkkejä paremmasta on näkyvissä. Kalatalouden kokonaistuotot vuonna 2022 olivat neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu painottui tukkukauppaan ja vesiviljelyyn, kun taas kaupallisessa kalastuksessa ja jalostuksessa nähtiin laskua. Vähittäiskauppa kasvoi hienoisesti. Kalatalouden nettotulos kasvoi edellisvuodesta huomattavasti ja oli 4,7 miljoonaa euroa.
Aivan pienestä toimialasta ei ole kyse, sillä vuonna 2022 Suomessa toimi lähes 1800 kalatalousyritystä. Tämä saattaa kummastuttaa, koska kotimaisen kala-alan vaikeuksista on runsaasti keskusteltu. Kalatalouden jalostusarvo oli 140 miljoonaa euroa, joten aivan pienillä pennosilla ei pelata.
Ikävä seikka on se, että melkoisen iso osa suomalaisten popsimasta kalasta on tuontitavaraa. Etenkin Norjasta kuskataan lohta.
Kustavilainen kala-alan palkittu ammattilainen Vesa Liukkonen jaksaa uskoa suomalaisen kalastuksen tulevaisuuteen (V-SS 16.2.). Kalastus on kovaa työtä, jota pääosin tekee hiljalleen ikääntyvä ammattiväki. Tähänkin mielikuvaan Liukkosella on positiivisempaa kerrottavaa: alalle on tullut nuoria, joilla on uskoa bisnekseen.
Suomeen tuotiin 97 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita vuonna 2022. Edellisvuoteen verrattuna tuonnin määrä kasvoi yli kuudella miljoonalla kilolla. Tuonnin arvo kasvoi 192 miljoonalla eurolla 652 miljoonaan euroon. Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 106 miljoonaa kiloa vuonna 2022, joten tilanne on aika lailla tasapainossa.
Silti kotimaisuusasteessa voisi olla parantamisen varaa. Kuten Liukkonen Vakan haastattelussa totesi, Suomessa kalaruokaa hankitaan edelleen melko puhtaista vesistä verrattuna muun maailman tilanteeseen.
Voi olla, että kalaruuan kokkaamiseen liittyy ajatus valmistusvaikeudesta. Kai tähänkin on helppoja niksejä.
Vesa Penttilä