Vakan alueella kesäpalloilulajit ovat taas täydessä vauhdissa heinäkuisen paussin jälkeen. Ehkä suurimmasta yllätyksestä on vastannut Maskun Palloseura, jonka 20-vuotiaat junnut ovat raivanneet tiensä historiallisesti ikäluokan jalkapallon SM-sarjaan.
Mukavaa tulostietoa on kantautunut myös Mynämäestä. Muutama vuosi sitten naisten Superpesistä pelannut Mynämäen Vesa tekee uutta tulemista alemmilta sarjaportailta. Vesattarien alkulohkon voitto Suomensarjassa varmistui viikonloppuna.
Miesten jalkapallossa on ollut nihkeämpää. Maskun Palloseura ja naantalilainen VG-62 ovat kaukana lohkon kärkikahinoista.
Pohjamutia kyntää myös suomalainen huippu-urheilu. Penkkiurheilijoiden katseet ovat kohdistuneet Pariisin kesäolympialaisiin. Tätä riemua on tarjolla vielä tämän viikon loppuun saakka.
Suomen muhkea mitalisaalis kaksista viime kesäkisoista on yhteensä kolme pronssia. Milloinkaan Suomi ei ole jäänyt ilman mitalia kesäolympialaisissa, joissa menestyminen mittaa laajimmin kunkin maan urheilutasoa. Viiden renkaan talvikisoissa on kyse huomattavasti suppeammasta tapahtumasta.
Viime viikonlopun jälkeen Suomen mitalitili näyttää edelleen pyöreää nolla. Sunnuntain jälkeen jo 61 valtiota oli saanut ainakin yhden urheilijan mitalikorokkeelle. Vielä on suomalaisilla mitalimahdollisuuksia, mutta myös historian ensimmäinen nollanoteeraus saattaa toteutua.
Umpisurkea menestys herättää ainakin yhden kysymyksen: pitääkö Suomessa satsata euroja urheilutukiaisiin, kun kerran tulosta ei synny? Olympialainen mitali on taatusti urheilijalle merkittävä, mutta kansalaisille se on enintään silmäkulmia kostuttava herkistyshetki.
Huippu-urheilun eurot voisi suunnata vaikkapa siihen, että laiskistuneet lapset ja nuoret saataisiin liikkumaan, ei välttämättä kilpailu-, vaan kuntoilumielessä. Tällä olisi varmasti koko kansan hyvinvoinnin kannalta enemmän merkitystä verrattuna siihen, että joku saa joskus olympiamitalin kaulaansa.
Vesa Penttilä