Kun puhutaan suomalaisten kansanluonteesta, yleensä mainitaan sisukkuus. On meillä toinenkin luonteen ominaisuus, jota arvostetaan kansainvälisesti. Sen maineikkain esimerkki on eri puolilla maailmaa rauhanvälittäjänä toiminut presidentti Martti Ahtisaari.
Suomalaiset osaavat sopia asioista. Rikosten ja riita-asioiden sovittelu on kansainvälisesti vertaillen Suomessa harvinaisen laajaa. Viime vuonna Varsinais-Suomen sovittelutoimiston kautta selviteltiin yli tuhat rikos- ja riita-asiaa sovittelemalla.
Laki rikos- ja riita-asioiden sovittelusta tuli voimaan 2006. Sovittelua oli kuitenkin tehty jo paljon ennen lain voimaantuloa. Vantaalla valtuusto päätti jo 1985 Sovitaan-projektista. Kun homma Vantaalla näytti toimivan, sovittelu laajeni vähitellen kaikkiin kaupunkeihin.
Ensin soviteltiin lähinnä nuorten vahingontekoja. Nykyisin sovitteluun voi tulla käsiteltäväksi jopa törkeä pahoinpitely. Käytännössä osapuolet sopivat vahingonkorvauksesta ja tuomioistuin päättää rangaistuksesta. Sovittelu säästää tuomioistuinten resursseja, mutta sillä on suuri merkitys myös rikoksen osapuolille. Sovittelussa tekijä ja uhri voivat kohdata toisensa kontrolloidusti turvallisessa ympäristössä. Tapaaminen voi purkaa tunnetiloja, kun muuten tekijä saattaisi pelätä kostoa ja uhri uutta pahoinpitelyä.
Aaltonen ehdottaa Vakka-Suomen Sanomien haastattelussa, että sovittelua käytettäisiin enemmän myös koulukiusaamistapauksissa. Sovittelualoitteen tekijänä voisi olla koulu.
Toivottavasti koulut tarttuvat tähän mahdollisuuteen. Vaikka kouluissa opettajat ja oppilashuolto pyrkivät kaikin keinoin puuttumaan koulukiusaamiseen, joskus ulkopuolelta tuleva apu voi ratkaista tilanteen. Kun sovittelijoilla ei ole mitään yhteyttä koulumaailmaan, keskustelu käynnistyy helpommin luottamukselliselta pohjalta.
Sovittelutoimisto etsii parhaillaan Vakka-Suomen alueelta uusia vapaaehtoisia sovittelijoiksi. Toivottavasti vapaaehtoisia löytyy, sillä sovittelu on arvokasta työtä. Sovittelua myös tarvitaan tänä päivänä yhä enemmän, kun vihapuheet ja kunnianloukkaukset yleistyvät. Näissä tapauksissa suomalaisten sisu näyttäytyy ikävällä tavalla. Periksi ei anneta, eikä anteeksi.
Sitä muhevampi riita, mitä läheisemmät suhteet ihmisillä on. Sukulaisriidat ovat sovittelijoillekin kaikkein vaikeimpia.
Teija Uitto