Seurakunnissa on aiheutunut taloushuolia muun muassa siksi, että kirkosta eroamiset ovat olleet viime aikoina huomattavasti suositumpaa puuhaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Kun seurakunnissa jäsenmäärät pienenevät, samalla myös verotulopotti kutistuu.
Monilla seurakunnilla on vähällä käytöllä olevaa kiinteistömassaa, jonka kunnossapito tai ikävämmässä tilanteessa korjausvelka vaativat euroja. Jos seurakunta päättää luopua ikään kuin turhasta kiinteistöstä, niin kokemus on osoittanut, että myyntiaikeiden toteuttaminen saattaa olla hankalaa. Näin ylläpidosta kertyy seurakunnille kustannuksia.
Saattaa olla, että Vakan alueella toteutuu jo ensi vuoden alussa merkittävä seurakuntamuutos, jos Vehmaan seurakunnasta tulee osa Uudenkaupungin seurakuntaa. Tätä esitetään tuomiokapitulille toimitetussa selvityksessä, jonka mukaan Vehmaan seurakunnalla ei ole taloudellisia eikä toiminnallisia edellytyksiä jatkaa itsenäisenä (V-SS 11.1.). Sama koskee myös Pyhärannan seurakuntaa.
Vehmaan seurakunnan tilannetta on jo ehditty vatvoa niin pitkään, ettei selvittäjän esitys seurakuntaliitoksesta tullut yllätyksenä. Kun kuntien ja seurakuntien fuusiot aiheuttavat yleensä myös tunnelatausta, niin varmaa lienee se, etteivät kaikki Vehmaan seurakuntalaiset ole järin tohkeissaan yhdistymisestä Uudenkaupungin seurakuntaan.
Jos vähäinen henkilöstömäärä uhkaa liikaa supistaa seurakunnan toimintaa, niin sulautuminen osaksi isompaa seurakuntaa voi olla ainoa vaihtoehto. Tosin sellaistakin pelkoa saattaa olla, että pieni seurakunta jää unholaan jonkinlaiseksi takapajulaksi.
Seurakuntaselvityksen tekijä esitti harkittavaksi, että myös Taivassalon ja Kustavin seurakunnat voitaisiin liittää ensi vuoden alussa Uudenkaupungin seurakuntaan. Sekään ei ollut yllätys, että molemmissa pikkuseurakunnissa ajatus torpattiin selkein sanakääntein. Taivassalossa ja Kustavissa luotetaan siihen, että naapuriseurakuntien yhteistyö kantaa edelleen.
Vesa Penttilä