Lehdillä oli aiemmin tapana rehdisti ilmoittaa virallisen levikintarkastuksen mukaan, millaisia lukemia tilaustilasto näytti. Tiedon julkaiseminen ei ollut pakollista, mutta se kuului alan perinteiseen käytäntöön.
Kun lähes kaikilla lehdillä levikit ovat olleet pitkään alamäkisuuntaisia, niin hupenevien tilausmäärien julkaiseminen alkoi varmasti monissa alan firmoissa hävettää.
Kansallinen mediatutkimus tuli avuksi. Enää ei puhuttu levikistä, vaan siitä, kuinka monta lukijaa kukin lehti tavoittaa. Tästä saatiin huomattavasti mukavampia numeroita verrattuna siihen surulliseen faktaan, että etenkin paperilehtien tilausmäärät ovat olleet synkkää luettavaa. Toki tätä kyykkäystä lehdet ovat erilaisilla onnistumisasteilla kyenneet paikkaamaan digilehtitilauksilla.
Vakka-Suomen Sanomat hehkutti viime vuonna ansaitusti Kansallisen mediatutkimuksen tulosta, jonka mukaan lehti oli Suomen ykkönen tilattavien paikallislehtien lukijamäärissä. Tuoreen tutkimustuloksen mukaan Vakka on edelleen ylivoimainen paikallislehtien painettujen lehtien lukijamäärissä. Kun mukaan otetaan digilukijat, Vakka putoaa podiumilta neloseksi.
Tämä on tuttu sanonta: valhe, emävalhe, tilasto. Valehtelusta Kansallista mediatutkimusta ei missään nimessä pidä syyttää, mutta nyt KMT-numeroiden rinnalle on tullut uusi FIAM-mittaus. Sekasotku on valmis, koska epämääräinen FIAM-mittaus uudistui viime joulukuussa eivätkä kaikki lehdet siihen mukaan lähteneet.
Nyt tilastot näyttävät aivan poskettomia nousuja joillekin isojen konsernien paikallislehdille etenkin diginäkyvyydessä. Lienee selvää, etteivät mahtiloikat vuodessa ole todellisuutta nykyisessä mediamaailmassa.
Mediatutkimus väittää, että Vakka tavoittaisi neljässä levikkialueen kunnassa 100 prosenttia asukkaista. Samanlaisia hömppätuloksia tarjotaan myös muutamille muille lehdille.
Paluu paperi- ja digilehden tilausmäärien listaamiseen olisi suotavaa, vaikka numerot näyttävät rumilta.
Vesa Penttilä