Hyvinvointialueilla ei mene hyvin. Tuoreimmat ennusteet arvioivat hyvinvointialueiden tekevän tänä vuonna peräti 1,45 miljardia euroa alijäämää. Luku on kasvanut lyhyessä ajassa hurjasti, sillä vielä keväällä luvuksi ennustettiin 860 miljoonaa.
Hyvinvointialueiden talous on kuralla ja alijäämää taittaakseen alueet ovat yksi toisensa jälkeen ilmoittaneet yt-neuvottelujen käynnistämisestä. Tuoreimmat suunnitelmat yt-neuvottelujen käynnistämisestä kuultiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toimesta torstaina. Muutoksia arvioidaan tulevan noin 220 työ- tai virkasuhteeseen.
Suunnitelmissa olevien tehtävien muutosten Varha kertoo koskettavan ensivaiheessa henkilöstöä, joka ei ole asiakaspalvelutyössä. Toivottavaa on, että ensivaihetta ei seuraisi toista vaihetta.
Varha kertoo myös, että muutoksissa varmistetaan potilas- ja asiakasturvallisuus. Siinä riittää tekemistä, sillä hoitojonojen ei voi sanoa lyhentyneen Varhan olemassaolon aikana.
Esimerkiksi kiireettömän erikoishoidon kohdalla hoitojonot ovat Varhassa laittoman pitkiä. Maaliskuussa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira määräsi Varhan saattamaan hoitojonot lainmukaisiin mittoihin.
Ajan kuluessa kiireettömästä hoidontarpeestakin uhkaa tulla kiireellistä. Näin tapahtuessa voidaan pohtia jo potilasturvallisuudenkin vaarantuneen.
Hallitukselta lisärahaa ei ole luvassa. Kasvavia sote-menoja se taklaa mieluummin esimerkiksi suunnittelemalla hoitajamitoituksen tuntuvaa höllentämistä ja kiireettömän terveydenhuollon hoitoon pääsyn määräajan pidentämistä. Rimaa laskemalla rahaa säästyy terveydenhuollon laadun kustannuksella. Jossain vaiheessa hoitojonoissa olevat ihmiset pitää hoitaa ja hoidon viivästyessä siitä tulee kalliimpaa.
Sote-menojen kasvu on ollut tiedossa vuosia, ellei jopa vuosikymmeniä. Tehtävään on tartuttu hälyttävän myöhään. Nyt vaihtoehtoina tuntuu olevan vain kiireessä tehtyjä paniikkiratkaisuja, joiden kustannukset maksetaan tulevaisuudessa.
Jesse Ranta