Vakka-Suomen Sanomat uutisoi seurakuntavaalien tuloksista ja käsitteli aihetta myös pääkirjoituksessa (V-SS 22.11.). Surkeiden äänestysprosenttien lisäksi etenkin nuorten vaalikäyttäytyminen oli velttoa.
Jostakin kumman syystä seurakuntavaaleissa pääsevät äänestämään myös 16–17-vuotiaat. Jos tällä oudolla ratkaisulla on pyritty lisäämään alaikäisten seurakuntakiinnostusta, niin suunnitelma on mennyt totaalisesti pieleen. Neljä vuotta sitten alle 18-vuotiaiden äänestysprosentti oli huikea 8,4. Nyt nuoriso laiskistui 6,6 prosentin äänestysvilkkauteen.
Vakan alueella Kustavissa nuorten 16,7 prosentin vaali-into ylitti roimasti keskiarvotason. Tosin tähän riitti se, että yksi alle 18-vuotias kävi äänestämässä. Toinen ääripää oli Vehmaa, jossa neljän nuoren antama ääni tarkoitti prosenttilukemaa 2,3. Uudessakaupungissa ylittyi kymmenen prosentin raja ja Taivassalossa sitä hätyyteltiin. Maskussa, Mynämäessä, Naantalissa ja Nousiaisissa päädyttiin 5–7 prosentin tasolle.
Näillä numerotiedoilla voi todeta, että äänestysmahdollisuuden tarjoaminen 16–17-vuotiaille on turhaa. Äänestysiän alentamista myös muissa vaaleissa on väläytelty, mutta toivottavasti tällaiset hömpötykset jäävät unholaan. Äänestämään ehtii myös aikuisiässä, vaikka silloinkin valitettavan moni jättää käyttämättä vaikuttamismahdollisuutensa.
Kirkosta eroamisen tasainen tahti on pitkään vähentänyt seurakuntien jäsenmäärää. Silti rippikoulu tavoittaa edelleen ison osan 15-vuotiaista. Monille rippileiri saattaa olla sellainen positiivinen kokemus, joka aiheuttaa ainakin hetkellisen seurakuntahuuman.
Tästä joku voisi alkaa ideoida seurakuntavaaliuudistusta, jossa äänestysikäraja laskettaisiin 15 vuoteen. Tähän ei pidä sortua siinä toivossa ja uskossa, että rippikouluikäiset sankoin joukoin rientäisivät vaaliuurnille.
Koko maassa seurakuntavaalien äänestysprosentti romahti 14,4:stä 12,7:ään. Parempaakaan tapaa kirkkovaltuustojen valitsemiseen ei ole.
Vesa Penttilä