Tänään torstaina vietetään maailman tuulipäivää. Suomi voi juhlistaa puhurijuhlaa hyvillä mielillä. Vaikka Suomessa tuulivoimarakentaminen starttasi hieman kankeasti, niin viime vuonna Suomeen rakennettiin toiseksi eniten maatuulivoimaa Euroopassa, kun vain Ruotsi ehti tuulahduksen verran edelle.
Kun laskelmiin otetaan sekä maa- että merituulivoima, Suomen kapasiteettilisäys oli Euroopan kolmanneksi ja koko maailman kuudenneksi suurinta. Vaikka nyt vauhti on kiivasta, niin hitaan alun vuoksi Suomella on vielä matkaa tuulivoimassa monien muiden maiden lukemiin.
Väitetään, että tuulivoima on nopein ja edullisin tapa lisätä kotimaista energiantuotantoa. Lisäksi tuulisähkön puhtaudesta tulee iso plussa. Vanha totuus on kuitenkin se, etteivät kaikki ole haltioissaan tuulivoimarakentamisesta. Kookkaat myllyt eivät välttämättä miellytä maisemasilmää ja jotkut saavat siipien pyörinnästä näköhaittaa ikävämpiä oireita.
Tuulen lisäksi myös aurinko on luonnollinen lähde energian sieppaamiseen. Aurinkoa voi hyödyntää myös Suomessa, vaikkei möllykkä alati paistakaan. Mittavat aurinkovoimalat muuttavat nekin maisemaa, mutta näkyvyys ei kanna yhtä pitkälle kuin tuulivoimaloissa.
Puhtaan kotimaisen energian lisääminen taitaa olla yhteinen tavoite riippumatta muusta aatemaailmasta. Edes ydinvoimalla ei enää ole samankaltaista mörköleimaa kuin joskus takavuosina.
Kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä toi energiakeskusteluun mielenkiintoisen lisäpointin (V-SS 13.6.). Laesterän mukaan tuuli- ja aurinkovoimalat voivat tuottaa niin suuria kiinteistöverokertymiä, että ne voivat pelastaa etenkin pieniä kuntia talouskurimuksesta ja jopa kuntaliitoksista.
Huiman laskelman mukaan ei olisi mahdotonta, että tuulivoimainen pikkukunta voisi kokonaan luopua tuloverojen perimisestä. Vaikkei veroprosentti olekaan merkittävin mittari, kun uutta kotikuntaa haetaan, niin luulisi, että mahdollinen nollaverotus lisäisi houkuttelevuutta.
Vesa Penttilä