Monessa kunnassa on surullisen paljon rakennuksia, jotka vain odottavat purkamista. Ehkä ei ihme, koska sekin maksaa. Esimerkiksi uuden tieltä puretun Mynämäen vanhan terveyskeskuksen 2800 neliöisen rakennuksen purkukustannukset olivat noin 180 000 euroa.
Joskus purkaminen tosin saattaisi kaunistaa maisemaa, ja edesauttaisi ehkä sitä, että jollakulla heräisi oikea kiinnostus rakentaa tilalle uutta. Tyhjällä siistityllä tontilla on helpompi nähdä sen potentiaali.
Mutta toisaalta on hyvä, ettei kaikkea pureta heti.
Kun Kuivelassa sijainneen Lizelius-kodin toiminta siirtyi uusiin tiloihin, jäi tyhjäksi viitisenkymmentä erilaista tilaa: potilashuoneita, henkilökunnan tiloja, varastoja ja käytäviä. Nyt niihin on syntymässä yhteisötaidetta, jota yleisö pääsee katsomaan vuonna 2022.
Viime viikolla päättyi Koneen säätiön ylläpitämän Saaren kartanon vetämän hankkeen ensimmäinen intensiivisempi työpajajakso, ja seuraava kolmen viikon jakso on luvassa elokuussa.
Jo tässä vaiheessa oli huoneissa nähtävissä se, että Mynämäessä saadaan aikaan samanlaisia elämyksiä kuin Keravalla tai isommassakin maailmassa purkutaiteen saralla. Ja täällä siis suurimmaksi osaksi tavallisten kuntalaisten toimesta, kun muualla liikkeellä ovat useimmiten ammattitaiteilijat.
Jos koronasta päästään ja Mynä-Mynä-maan toteutuminen etenee muutenkin suunnitellusti, siitä tulee nähtävyys, joka houkuttaa yleisöä varmasti laajemmaltakin. Vaikkakin tilapäinen, kun purettavasta rakennuksesta on kyse. Tekijöille tilapäisyys on ollut helpotuskin: on voinut vapaammin toteuttaa itseään, kun tietää ettei tämä tässä ikuisesti nökötä.
Ensimmäistä työpajaa vetäneeltä vierailevalta yhteisötaiteilijalta Meri-Maija Näykiltä Mynämäen kunta saa kiitosta. Hänellä on kokemusta vastaavasta Tampereella, eivätkä asiat ole siellä hoituneet lainkaan yhtä joustavasti ja nopeasti. Kun Mynämäessä idea syntyi, tilojen järjestymiseen riitti muutama puhelu.
Yhteisöllisyys nostaa päätään Mynämäessä muutenkin: hieno uusi uutinen on tulevana kesänä MTK-Mynämäen, Meri-Vakan 4H-yhdistyksen ja Wirmon Marttojen toimesta perustettava yhteisöllinen kukkaketo ja palstaviljelymahdollisuus.
Tyhjän tilan hyötykäyttöä sekin. Eikä toteutuksessa tarvita isoa kukkaroa, mutta iloa tuotetaan monille.
Sari Honkasalo