Kansanedustajasta Vilhelm Junnilasta (ps.) olisi tullut historian toinen naantalilaispoliitikko europarlamentissa ilman puolueen totaalista syväkyykkäystä sunnuntaivaaleissa. Mikko Rönnholm (sd.) vaikutti eurooppalaisessa päätöksenteossa 1990-luvun puolivälissä.
Junnila sai runsaat 16 300 ääntä, jolla heltisi puoluelistan kakkossija. Kun EU-parlamenttiin valittiin vain yksi perussuomalainen, Junnila jäi varasijalle.
Junnilan hyvää vaalimenestystä ei voi pitää yllätyksenä. Istuvana kansanedustajana hänen nimensä nousi vahvasti esille jo ennakkospekulaatioissa.
Vaikkei parlamenttipaikkaa irronnut, niin tuhti tulos liitti Junnilan siihen päättäjäjoukkoon, jossa poliittinen kohu ei ole tarkoittanut uran luisumista syöksylaskuun. Muistissa ovat vielä viime kesän tapahtumat, kun Junnilan pesti ministerinä päättyi pikaeroon. Ei tyssännyt taannoin myöskään lokalahtelaissyntyisen Ilkka Kanervan (kok.) poliittinen työ, vaikka välillä tuli negatiivista julkisuutta.
Tällä kerralla gallupit pettivät pahemman kerran, sillä perussuomaisten romahduksen lisäksi vasemmistoliiton harppaus puoluekisan kakkoseksi kokoomuksen jälkeen oli odottamaton punajytky. Tämä selittyi Li Anderssonin megasuosiolla, joka näkyi paikallisesti niin, että hän oli ääniykkönen kaikissa Vakan alueen kahdeksassa kunnassa.
Kahden ääriheilahduksen ja kokoomuksen selkeän kärkisijan lisäksi SDP, keskusta, vihreät ja RKP kykenivät ainakin torjuntavoittoihin. Pahasti ei takkiin tullut, muttei vaalitulos myöskään suurta juhla-aihetta antanut.
Odotetusti äänestysaktiivisuus jäi EU-vaaleissa vaisummaksi kuin kansallisissa mittelöissä. Viime vaaleja pirteämpi ennakkoäänestys ei näkynyt lopputuloksessa, sillä äänestysprosentti laski hitusen.
Vakan alueella parlamenttivaaleissa oli eniten imua Kustavissa, jossa äänestysvilkkaus oli 48,7 prosenttia. Laiskimmin uurnilla käytiin Uudessakaupungissa, jossa 35,7 prosenttia täysi-ikäisistä käytti äänioikeuttaan.
Vesa Penttilä