Hyvinvointialue on vienyt läpi ensimmäisen kierroksen palkkaharmonisoinnista, jolla on pyritty korjaamaan sote-alan henkilöstön räikeimmät palkkaerot. Palkka nousi muun muassa sosiaalityöntekijöillä, psykologeilla, puheterapeuteilla ja kotihoidon lähihoitajilla, ja korotus maksetaan takautuvasti kesäkuusta alkaen.
Palkankorotukset toteutettiin siten, että kaikkien samaa työtä tekevien työntekijöiden palkkausta korjattiin sille tasolle, jota eniten tienaava saa. Palkka nousi varsinkin sellaisilla ammattiryhmillä, joiden työntekijöistä on suurin pula. Esimerkiksi avohuollon sosiaalityöntekijän palkka nousi enimmillään liki 400 eurolla kuukaudessa.
Pienissä tai syrjässä sijaitsevissa kunnissa on kärvistelty sote-alan henkilöstöpulasta jopa enemmän kuin keskuskaupungeissa. Siksi työvoiman rekrytointia on vauhditettu panemalla kuukausipalkkaan porkkanaksi useampi satanen lisää. Palkkojen tasauksen myötä riihikuivalla rahalla houkuttelu on tullut päätökseensä, ja pikkupaikkakuntien palveluiden tuottamiseen on työvoima motivoitava toistaiseksi muilla keinoin.
Varhalla moni asia on yhä kesken, ja näistä yksi on kiperä kysymys henkilöstön saamisesta ja palveluiden järjestymisestä tasapuolisesti koko alueelle. Vehmaalla maanantaina vierailleen hyvinvointialueen johtaja Tarmo Martikaisen mukaan työvoiman liikkuvuuteen voisi jatkossa mahdollisesti rakentaa uudet kannustimet. Ketään ei voi vastoin tahtoaan maaseudulle pakottaa, mutta kyseeseen voisi tulla jonkinlainen kannustava palkkausjärjestely. Sellaisen myötä esimerkiksi ison yksikön lääkäreiden olisi aidosti kannattavaa tehdä tietty määrä työpäiviä kuukaudessa pienemmillä paikkakunnilla.
Martikainen oli vierailullaan varautunut kunnan päättäjien kiperiin ja kipeisiin kysymyksiin muun muassa lähipalveluista. Varha-johtajan mukaan täkäläisenkin hyvinvointialueen talousennuste on karu. Varsinaissuomalaisten ei ole oikein varaa mieltää itseään rikkaiksi.
Saara Huovinen