Lämpötilaennätykset ovat paukkuneet kesä-heinäkuussa ympäri maailmaa. Paikalliset asukkaat ja lukemattomat turistit muun muassa Keski- ja Etelä-Euroopassa ovat kärsineet lamauttavasta kuumuudesta ja siihen linkittyvistä laajoista metsäpaloista.
Kreikassa Rodoksen saarella kaikkiaan 30 000 ihmistä on siirtynyt pois palojen uhkaamilta alueilta. Suomalaisia turisteja alueelta on evakuoitu ainakin 160 (STT 22.7.) Ateenassa lämpötilat pysyivät yli 40 asteessa viikon ajan ja suosituimmat nähtävyydet suljettiin helteen vuoksi. Sardiniassa hätyyteltiin huonosti lämmitetyn saunan eli 48 asteen lämpötilaa. Moni suomalainen kertoo miettivänsä kaksi kertaa varatessaan seuraavan kerran lomamatkoja etelään tähän vuodenaikaan.
Suomessakin kesän lämpötilat ovat olleet nousussa. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuonna 2022 hellepäiviä oli Suomessa kesä-elokuussa yhteensä 42 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on 33 kappaletta. Tänä vuonna hellejakso jäänee lyhyemmäksi; omakohtaisen kokemukseni mukaan kesäsää on ainakin Varsinais-Suomessa ollut maltillista, siedettävää.
Voisiko siedettäviä kesäkelejä hyödyntää näkyvämmin Suomen maakuvassa? Aika, jolloin turistit tahtovat viileään, on käsillä.
Ilmaston lämpeneminen on fakta. Korkeat lämpötilat, kuivuus ja erilaiset sään ääri-ilmiöt tulevat aiheuttamaan monia ongelmia muun muassa maa- ja metsätalouteen myös Suomessa. Tänäkin kesänä ainakin Länsi-Suomea piinannut poikkeuksellinen kuivuus on pienentänyt satoa.
YK:n pääsihteeri António Guterresin mukaan ilmastonmuutos ei ole hallinnassa (The Guardian 7.7). World Weather Attribution -tutkijaryhmä on varoittanut, että pahempaa voi olla tulossa (STT 25.7). Elämme siis jännittäviä aikoja.
Meistä jokaisen on polttavan auringon alla viimeinkin mietittävä omia kulutustottumuksiamme. Tarvitaan myös kuntatason tehokkaita päätöksiä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, eikä valtion vahvempi ohjauskaan olisi hullumpi idea.
Sanna Halme