Tämä ei tullut yllätyksenä, mutta silti Ajatuspaja Toivon julkaisema laskelma tulevien aluevaltuustojen paikkajakautumasta kuntien kesken saattoi hätkähdyttää. Jos aluevaltuustovaaleissa äänet jakautuisivat samassa suhteessa kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa, Varsinais-Suomessa kymmenen kuntaa jäisi ilman edustusta maakunnallisessa yhteistyöelimessä. Vakan alueelta näiden kuntien joukossa olisivat Kustavi, Nousiainen, Taivassalo ja Vehmaa.
Valuvika ja hybridimalli ovat nykypäivän muotisanoja, jotka liittyvät päätöksentekoon. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus viimeinkin raahautuu päätepysäkille, maakuntiin on tarkoitus luoda hyvinvointialueita, joissa aluevaltuustot käyttävät ylintä poliittista valtaa.
Kun lopulliset päätökset ovat tekemättä, valutalkoissa tehtyjä virheitä voidaan toivottavasti vielä korjata. Vaikka aluevaltuustovaaleissa koko maakunta on yhtenäistä aluetta ja vaikkei yhden pikkukunnan yksittäinen edustaja ihmeitä saisikaan aikaan 79-jäsenisessä valtuustossa, niin ainakin symbolisesti olisi tärkeää, että jokaisella kunnalla olisi vähintään yksi paikka.
Jos joku sanoo, että tällaisen systeemin luominen on vaikeaa, niin hän on väärässä. Otetaan käyttöön hybridimalli, jossa äänestäjät käyttävät suurinta valintavaltaa. Jos vaikkapa kymmenen kuntaa jäisi ilman valtuutettua, niin äänimäärien perusteella jaettaisiin 69 paikkaa. Rannalle jääneet kunnat saisivat nimetä oman edustajansa.
Pienten kuntien hankalan tilanteen lisäksi toinen harmillinen seikka on se, että Turku nappaisi ehkä jopa puolet aluevaltuustopaikoista. Maakunnan pääkaupungissa riittää äänestäjiä ja lisäksi muualta valuu ääniä tunnetuille turkulaisille poliitikoille. Pikkukunnissa äänten keskittäminen oman kylän ehdokkaalle yli puoluerajojen voi olla ylivoimainen tehtävä.
Tuskin aluevaltuustoon yhtenäistä Turku-rintamaa syntyisi. Varsinais-Suomen veturin päätöksentekokulttuuri ei kuitenkaan kaikkialla ihastusta aiheuta.
Vesa Penttilä