Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomesta valittiin Arkadianmäelle yhdeksän turkulaista. Muun maakunnan osuus oli kahdeksan kansanedustajaa, mutta sittemmin tilanne on kiepsahtanut toiseen suuntaan lukemin 9–8, kun keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko muutti Turusta Oripäähän.
Kun eduskuntapaikkataistossa Varsinais-Suomi on yhtenäinen äänestysalue, sunnuntaina järjestetyistä ensimmäisistä aluevaaleista povattiin samankaltaista tasapäistä mittelöä Turun ja muun maakunnan välillä. Pikkukunnissa taisi olla jonkinlaista pelkoa siitä, että turkulaiset kaappaavat enemmistöaseman aluevaltuustossa.
Toisin kuitenkin kävi. Kunnissa intouduttiin äänestämään oman kylän ehdokkaita niin, että Turku sai 79-jäseniseen aluevaltuustoon vain 30 paikkaa. Esimerkiksi Vakan alueen kaikissa kahdeksassa kunnassa paikalliset ehdokkaat valtasivat ääniharavalistojen kärkipaikat jättämällä kauas taakseen muun muassa tunnetut puoluejohtajat.
Vaalikeskusteluissa on korostettu, että aluevaltuustoissa pitää unohtaa kuntarajat ja toimia koko hyvinvointialueen parhaaksi. Silti ei tunnu ollenkaan pahalta se, ettei turkulaisilla ole ylivaltaa aluevaltuustossa. Pienten kuntien äänestäjien tukeva tuki paikallisille antaa pontta sille, että lähes koko maakunnan ääni tulee kuuluviin aluevaltuustossa.
Lopulta vain seitsemän varsinaissuomalaista kuntaa jäi ilman aluevaltuustopaikkaa. Tämä määrä on pienempi verrattuna joihinkin kaupunkikeskittymäspekulaatioihin. Toki se on harmillista, ettei Vakan alueelta on edustajaa aluevaltuustossa Kustavista eikä Vehmaalta.
Vaikka valtakunnallinen äänestysprosentti jäi vaivaiseen 47,5:een, niin pahimmilta ennustuksilta vältyttiin. Kun korona torpedoi pitkälti vaaliriehat, Vakka-Suomen Sanomat päätti antaa etenkin paikallisille ehdokkaille rutkasti tilaa mielipidesivuilta. Ehkä Vakka-paatti purjehti journalistiseen vastavirtaan, mutta ehdokasmielipiteiden pimittämiselle ei ollut perusteita.
Vesa Penttilä