Tämä alkaa jo hieman ärsyttää: miksi joissakin johtajavalinnoissa jaksetaan huomauttaa, että kärkitehtävään nousi nainen? Tämä loukkaa sukupuolten välisen tasa-arvon kehittämistä. Eri valinnoissa pätevyyden pitäisi tietysti suistaa sukupuolirajat syrjään.
Suomi-isänmaan edellisessä hallituksessa oli viisi puoluetta, joiden kaikkien puheenjohtajuutta hoiti nainen. Nykyisessä hallituksessa pääministeri on mies, mutta kolmea kumppanipuoluetta johtaa nainen. Ei tästä pidä sen enempää sukupuolijakoa revitellä. Näin on käynyt, koska puolueissa on päädytty naispuheenjohtajavalintaan.
Tosin nykyinen pääministeripuolue kokoomus ei ole vielä historian saatossa löytänyt riittävän kelvollista naispuheenjohtajaa. Muissa puolueissa tämä huikea lasikattorakennelma on jo korkkareilla rikottu.
Valtakunnallisen huipputason politiikan päätöksenteosta voi laskeutua Vakan alueen paikallistasolle. Joku saattaa vielä muistaa etenkin viime vuosituhannelta sellaisia aikoja, jolloin naiskunnanjohtaja oli peräti harvinainen olento.
Vakan kahdeksan kunnan levikkialueella on ollut viime vuosina käynnissä melkoinen kuntajohtajavaihtotahti. Ykkösviranhaltijoita on lähtenyt ansaituille eläkevuosille tai sitten isompiin tehtäviin Pohjanmaalle.
Muutama vuosi sitten Vakan alueella kuntien ykköspomojen sukupuolijakautuma oli miesenemmistöinen lukemin 7–1. Tuolloin ainoa kuntadaamijohtaja oli Mynämäen Seija Österberg.
Jos nyt Vehmaa valitsee Ari Koskisen seuraajaksi Anna Kaskisen, niin jo aiemmin muissa kunnissa tehtyjen kyläpäällikköratkaisujen jälkeen sukupuolijaon enemmistöasema tällä pienellä alueella siirtyy naisille numeroin 5–3. Maskussa Arto Oikarisen tilalle tuli Miira Raiskila, Naantalissa Jouni Mutasen tilalle Laura Leppänen ja Taivassalossa Vesa Rantalan tilalle Sanna Häkli.
Tästä muutoksesta ei ole syytä tehdä sen suurempaa numeroa. Kuntiin on valittu pätevin tai sopivin johtaja riippumatta sukupuolesta. Näin pitää toimia.
Vesa Penttilä