Tätä tosiasiaa ei pidä minkäänlaisella kiemuroinnilla yrittää kieltää: lähes kaikkien lehtien levikit ovat jo pitkään olleet laskusuunnassa. Myös tämä lienee ainakin osittain totta: levikkilukuja ei ole enää moneen vuoteen julkaistu, koska joillakin lehdillä vuosittainen miinus on karmivaa katsottavaa.
Tilausmäärätilastoinnin tilalle on tullut Kansallinen mediatutkimus, jossa haarukoidaan, kuinka paljon lehdet keskimäärin tavoittavat lukijoita. Ymmärrettävällä tavalla mediat julkaisevat mieluummin lukijamääriä kuin tilaajalukuja, koska isohko numero näyttää mukavammalta kuin pienehkö.
Vakka-Suomen Sanomat on tuoreimman mediatutkimuksen mukaan paikallislehdistä se, joka tavoittaa Suomessa eniten lukijoita. Painetun lehden kisassa Vakka oli ylivoimainen, mutta kun mukaan otetaan digilehti, niin Kangasalan Sanomat nousi kokonaismäärässä jakamaan kärkipaikkaa. Tutkimuksen mukaan Vakka tavoittaa keskimäärin 30 000 lukijaa.
Kun nyt ei ryhdytä mustaa valkoiseksi muuttamaan, niin toki myös Vakan paperilehden tilausmäärät ovat olleet alamäessä. Kyse on kuitenkin poliitikkojen suusta napatun lauseen mukaisesti torjuntavoitosta, sillä monilla muilla aviiseilla pudotus on ollut huomattavasti jyrkempää.
Digilehtitilaukset korvaavat osittain paperiversion luisua. Silti todennäköisesti kaikissa medioissa riittää pohdittavaa siinä, miten nettilehdestä saataisiin nykyistä parempaa taloudellista tuottoa. Tätä kaivattaisiin, sillä paperilehden painatus- ja jakelukustannukset jatkavat harppomistaan.
Vakka-Suomen Sanomilla on nyt menossa 73. vuosikerta. Taustakuvio on jopa kansainvälisesti erikoinen, sillä lehdellä on nyt osuuskuntamuotoisesti kahdeksan omistajakuntaa. Koko historiansa ajan Vakka on ollut kuntien omistama lehti.
Jälleen on syytä muistuttaa siitä, ettei Vakka ole koskaan saanut eikä myöskään anellut kuntien sponsorirahaa. Vakka ei käy kuntien kukkarolla, vaan paikallislehti pitää pintansa omin voimin.
Vesa Penttilä