Uuden hallituksen elinkeinoministerin tehtävästä kohujen saattelemana pikavauhtia eronneen naantalilaisen Vilhelm Junnilan (ps.) poliittinen tulevaisuus on pohdinnassa myös paikallisella tasolla. Vasemmistoliitto vaatii Naantalissa, että Junnilan olisi erottava kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tärkeästä luottamustehtävästä (V-SS 4.7.).
Junnilan tulevaisuuteen Naantalin kuntapolitiikassa ei tullut selkoa muiden puoluepomojen kommenteissa (TS 4.7.). Asiaa vielä pyöritellään eikä muissa puolueissa ole ainakaan nyt intoa lähteä lynkkaustoimiin. Todennäköisesti ex-ministerin menneisyys nousee vielä keskusteluun myös aurinkokaupungissa.
Kehuista kauniin kesäisenä ja taloudellisesti menestyvänä kaupunkina nauttiva Naantali ei ehkä kaipaa sitä mainehaittaa, jota Junnila nyt laahaa mukanaan. Tuskin Naantali haluaa olla kaupunki, jossa valtuuston puheenjohtaja on suurempi julkkis kuin Kailon saaressa asuva Muumipappa.
Tosin potkujen järjestäminen valtuuston puheenjohtajalle ei ole ihan yksinkertainen juttu, jollei henkilö itse tai hänen puolueensa tilanteeseen reagoi. Jos Naantalissa valtuuston puheenjohtajan vaihtaminen etenee kuntapolitiikan lomakausituumailujen jälkeen, niin kyseessä olisi varsin erikoinen tapahtuma. Luottamustehtävästä ei ole yleensä tapana kenkää saada.
Junnilan seuraajaksi on nimetty Wille Rydman (ps.). Kun hallituksen alkutaival on ollut enemmän tai vähemmän kompastelua tai jopa konttaamista, niin perussuomalaisilta voisi kysyä: oliko ex-kokoomuslaisen Rydmanin valinta kaikkein älykkäin ratkaisu hallitusyhteistyön kannalta? Toki Suomen toiseksi suurin puolue tekee itsenäisiä päätöksiä, mutta silti puolueloikkarin ministerivalinta tässä tilanteessa vaikuttaa oudolta.
Junnilan tapaus päättyi sillä tavalla nätisti, että mies pyysi itse eroa ministerin tehtävästä. Näin perussuomalaisten ei tarvinnut nöyrtyä puolueen sisäiseen ministerivaihdokseen ja RKP sai pullikoida Junnilaa vastaan.
Vesa Penttilä