Se on siinä! SBS Wirmon naisten edustus teki historiallisen tempun, sillä kertaakaan Wirmo ei ole pelannut salibandyn pääsarjaa aikuisten sarjoissa.
Mynämäen salibandybuumi on näkynyt kevään aikana mediassa. Kunnanjohtaja Carita Maisila pääsi kertomaan salibandyn merkityksestä kunnalle Superfinaalin ennakossa. Karsintasarjan voitto nosti piskuisen mynämäkeläisseuran hetkeksi salibandyn kuumimmaksi puheenaiheeksi Suomessa. Moni pohti, miten pikkuruinen kyläseura onnistui tempussa, joka on monelle suuremman kunnan seuralle ollut tekemätön paikka.
Vaikka SBS Wirmo nousi naisissa nyt suurten joukkoon, pääsarjassa se on yhä pikkuseura. Väestönkehitys Mynämäessä on edennyt niin, että vajaan 8 000 asukkaan kunnan sijaan pitää puhua yli 7 000 asukkaan kunnasta. Toiseksi pienin kunta naisten F-liigassa on Pirkkala, jossa asukkaita on yli 21 000.
Mynämäkeläisen salibandyn tarina alkaa vuodesta 1993 salibandyseura Cidersin perustamisesta. Vuodesta 1997 seura on tunnettu Wirmona. Merkittävä vuosi tarinassa on 2011, jolloin yrittäjäpariskunta Hannu Niemen ja Marja-Liisa Niemen uhkarohkea halliprojekti valmistui. Salibandyhalli juurrutti salibandyn lopullisesti osaksi kuntaa.
Ilman kirkonkylän keskellä sijaitsevaa hallia kunnassa tuskin pelattaisiin pääsarjaa. Ennen hallin valmistumista divaripelejäkin täytyi pelata naapurikunta Maskussa. Halli on keskeisessä roolissa Wirmon tarinassa ja menestyksessä.
On aiheellista pohtia, olisiko koko seuraa enää olemassa ilman salibandyhallia. Isommissakin kunnissa salibandyseuroja on kuopattu pelipaikan puuttuessa. Esimerkiksi käy lähikunnista Raisio, jossa toimineen Salamandersin toiminta päättyi jo vuosia sitten. Vuosiin kunnasta ei salibandyseuraa löytynyt, kunnes 2023 perustettiin uusi seura.
Wirmon menestyksen siemen on olosuhteissa. Siksi Mynämäessä pelataan ensi vuonna liigaa ja raisiolaisseura tahkoaa aladivareissa.
Jesse Ranta